Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Politiikka

Tuleeko kuntavaaleista villi some-festivaali? Koronarajoitukset pakottavat ehdokkaat etäkampanjointiin – riskinä epätasa-arvoisuus ja häirintä

Puolueet järjestävät ehdokkailleen koulutusta ja tukea sosiaalisen median käyttöön.
Puolueet toimivat eri tavoin eri some-kanavissa. Monet puheenjohtajista kuuluvat milleniaaleihin, joille sosiaalinen media kuului jo teini-ikään.

Töistä ja harrastuksista tuttu digiharppaus on tänä vuonna edessä myös vaalityössä. Sosiaalinen media tarjoaa näppärille ja videoluonteville ehdokkaille paljon mahdollisuuksia, mutta löytävätkö ehdokkaat ja äänestäjät toisensa menneiden vuosien malliin?

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että vaalitilaisuuksien ja torikohtaamisten puuttuminen on hankaloittanut yhteyden saamista erityisesti sellaisiin ihmisiin, jotka eivät muuten seuraa puolueen viestintää.

”Kannamme myös huolta siitä, aiheuttaako pelkästään etäyhteyksin toteutettu kampanjointi äänestäjien keskinäistä eriarvoistumista”, hän toteaa.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä suhtautuu etäkampanjointiin luottavaisesti.

”Sosiaalinen media on hyvä väline korona-aikana tuoda äänestäjät ja ehdokkaat yhteen. Monet saavat sitä kautta luontaiset verkostonsa tietoiseksi siitä, että ovat ehdokkaana vaaleissa.”

Haasteita voivat aiheuttaa sopivan välineistön ja taitojen puuttuminen, Maanselkä pohtii. ”Monilla ehdokkailla, erityisesti vanhemmilla, ei ole osaamista tehdä omia ehdokasvideoita.”

Kokoomuksen Kirsi Hölttä pitää yhtäällä ongelmana sitä, että verkon kautta tapahtuvat kampanjointi ei tavoita kaikkia. Toisaalta virtuaalisista tilaisuuksista on hänen mukaansa tullut hyvä ja toimiva konsepti niin puolueelle kuin lukuisille paikallisyhdistyksille. Puolue järjestää siksi etäkampanjointiin säännöllisesti koulutuksia, joita voi käyttää itselleen sopivaan aikaan tallenteina.

Somen hyvä puoli demokratiaa ajatellen on, että se tuo Höltän mukaan kampanjointiin tasavertaisuutta.

”Mainos somessa on monesti halvempi kuin vaikka bussipysäkillä tai paikallislehdessä. Myös äänestäjille tiedonsaanti on helppoa ja monipuolista, kun ehdokas on lähestyttävissä matalalla kynnyksellä.”

Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Antton Rönnholm painottaa, että puolueiden on keksittävä uusia keinoja saattaa vaalit ja teemat ihmisten tietoisuuteen.

Esimerkiksi postilaatikkojakelu vaatii enemmän resursseja kuin vaalitapahtumassa kampanjointi, ja se voi asettaa ehdokkaita eriarvoiseen asemaan, hän pohtii.

”Tilanne kuitenkin voi synnyttää myös luovuutta ja uusia ideoita kampanjointiin. Niistä voi kenties syntyä myös pysyviä kampanjoinnin muotoja.”

RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff huomauttaa, etteivät koronarajoitukset vaikuta pelkästään tilaisuuksien järjestämiseen.

”Mikäli ihmiset eivät liiku ulkona kuten normaalisti, tämä tietysti voi vaikuttaa siihen, miten tavoitetaan äänestäjiä. Perinteisellä medialla tulee olemaan tärkeä rooli äänestäjien aktivoinnissa.”

Mediatutkija Anu Koivunen varoitti Suomen Kuvalehden kolumnissa vaalihäirinnän riskistä vaalityön siirtyessä verkkoon: ”Uhkana ovat virheellisen tiedon leviäminen, tietomurrot, verkkosivujen ja sometilien häirintä, eripuran synnyttäminen kampanjoin sekä ehdokkaisiin kohdistuva mustamaalaus.”

Jyväskylän yliopisto tutki poliittisten toimijoiden kohtaamaa vihapuhetta. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vihapuhe pyrkii hiljentämään kohteensa. Siten se vaikuttaa samaan tapaan kuin fyysinen väkivalta. Vihapuhetta kohdistetaan erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaali- sekä kielellisiin ja etnisiin vähemmistöihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että naisia nöyryytetään pilkkaamalla heidän ulkonäköään. Pahimmillaan naisiin kohdistuu huorittelua ja jopa raiskausuhkauksia, ja altteimpia seksistiselle vihapuheelle ovat nuoret naiset.

Julkisuudessa toimiviin naisiin on arvioitu joissakin tutkimuksissa kohdistuvan jopa kaksi kertaa enemmän häirintää ja uhkailua kuin heidän miespuolisiin kollegoihinsa.

Puolueväelle on tärkeää järjestää koulutuksia ja tukea verkkoympäristössä selviytymiseen.

Ainakin keskusta ja SDP ovat valinneet riveistään häirintäyhdyshenkilöitä, joihin kuntavaaliehdokkaat voivat ottaa yhteyttä. Aihetta on myös työstetty koulutuksissa ja työpajoissa.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos painottaa, että netissä pätevät samat periaatteet kuin muuallakin.

”Asiattomaan keskusteluun ei kannata lähteä mukaan ja laittomat uhkaukset ja muut rikokset tunnusmerkit täyttävät havainnot tulee ilmoittaa poliisille.”

”Kannustamme ehdokkaita vuorovaikutukseen kommentoijien kanssa, mutta loukkaavia tai häiritseviä kommentteja kenenkään ei tarvitse sietää”, painottaa myös kokoomuksen Hölttä.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo ehdokkaiden verkossa kokeman häirinnän olevan huolestuttava ja kasvava ilmiö.

”Vihreillä on jo useampien vaalien aikana rakennettu ohjeistuksia, raportointikanavia ja tukitapoja häirintää kokevien avuksi. Kuntavaaleissa ehdokkaita on paljon ja vaikka valtaosa saa kampanjoida rauhassa, on häirintätapauksissa tukeminen otettava huomioon puolueorganisaation työtä suunniteltaessa.”

Kuntavaalit pidetään 13.6.

Lue lisää

Tampereella SDP kärkeen, Kuopiossa keskusta tarrasi kiinni ykkössijaan

Keskustan piirijohtaja pohtii: Onko mahdollista, että alhainen äänestysprosentti kertoisikin tyytyväisyydestä?

Arvio lopullisesta tuloksesta kirvoitti Apollonkadulla riemunkiljahduksia: "Tunnelma on ilman muuta optimistinen"

Ylen ennuste: Kokoomus pitämässä paikkansa suurimpana kuntapuolueena 21,5 prosentin kannatuksella