Politiikka

Euroopan parlamentti neuvottelee tukikattoa ja sosiaalilainsäädäntöä EU-maatalousuudistukseen – seuraavat viikot ratkaisevat capin kannalta

”Parlamentin ­sanavalta maatalous­politiikkaan on suurempi kuin koskaan”, maa­talousvaliokunnan puheenjohtaja ­Norbert Lins sanoo.
Kuvat: Esa Melametsä, Arnaud DEVILLERS / EU
EU:n maatalouspolitiikan uudistusta on valmistelu jo useiden vuosien ajan. Suomelle tärkeää on kansallisten tukimuotojen säilyttäminen.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, saksalainen Norbert Lins uskoo, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistuksesta päästään sopuun kevään ja alkukesän aikana.

Cap-neuvottelut ovat viimeisessä vaiheessa, jossa Euroopan parlamentti, jäsenmaiden neuvosto ja komissio hiovat kantojaan yhteen. Uuden politiikan toimeenpano alkaa 2023.

Linsille tärkeää on, että parlamentti pitää kiinni tavoitteistaan. Tuleville viikolle on päivätty "supertrilogi", eli kokous, johon on ladattu paljon odotuksia.

”Lopputuloksen tulee olla sellainen, että Euroopan parlamentissa voidaan sanoa, että annoimme jossain periksi ja toisaalta saimme jotain vastineeksi. Kaikkien osapuolten on liikuttava”, Lins kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Julkisuudessa eniten näkyvyyttä ovat saaneet capin kasvaneet vaatimukset uusiin ilmasto- ja ympäristötoimen­piteisiin.

Euroopan parlamentti kannattaa, että ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin käytettäisiin kolmannes maataloustuista. Jäsenmaat sen sijaan kannattavat, että viidennes suorista tuista sekä kolmannes maaseudun kehittämistuista ohjattaisiin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.

Suorista tuista rahoitetaan jatkossa jäsenmaille pakollisia, mutta viljelijöille vapaaehtoisia ekojärjestelmiä. Niiden tarkoitus on antaa viljelijöille mahdollisuus tehdä entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.

”Olemme jäsenmaita kunnianhimoisempia tässä asiassa. Haluamme, että maatalous­rahoituksen käytössä on joustavuutta, ja että sitä korvamerkitään ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Neuvosto ei ole tästä samaa mieltä kanssamme”, Lins toteaa.

Päättämättä on vielä se, mitkä tukimuodot lasketaan ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin mukaan. Suomelle tärkeää on, että luonnonhaittakorvaus luettaisiin ilmasto- ja ympäristö­tueksi.

EU-instituutioiden mielipiteet eroavat myös tukileikkurista, jolla tukia halutaan jakaa reilummin.

Euroopan parlamentin mukaan yksittäinen tila voisi saada korkeintaan 100 000 euroa tilakohtaista tukea vuosittain. Jäsenmaiden johtajat sen sijaan päättivät, että tukikaton pitäisi olla vapaaehtoinen.

”Haluamme nykyistä reilumman maatalouspolitiikan. Pienten ja keskikokoisten viljelijöiden pitää saada siitä osansa. Me olemme edelleen avoimia puhumaan tukikatosta ja muista keinoista, joilla rahaa ohjataan suurilta tiloilta keskikokoisille ja pienille tiloille”, Lins vahvistaa.

Parlamentin ja neuvoston välillä on eroja myös EU-valvonnassa.

Jäsenmaiden mielestä komission tulisi valvoa jatkossa jäsenmaiden saavuttamia tuloksia toimenpiteiden sijaan. Parlamentti sen sijaan toivoo, että komission uusi tulosperusteinen valvontamalli sidottaisiin yhteen nykymallin kanssa. Parlamentti kannattaisikin ”tuplavalvontaa” eli sekä tulosten että toimenpiteiden seuraamista.

Viime viikkoina cap-neuvotteluihin on tuotu parlamentin taholta uusi aihe: sosiaalinen ehdollisuus. Ehdollisuusvaatimukset ovat erilaisia hyviä viljelykäytäntöjä, joita kaikki suoria tukia saavien viljelijöiden tulee noudattaa. Nyt parlamentti haluaa, että mukaan ehtoihin otetaan myös sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen.

Lins ei kutsu tulevaa maatalouspolitiikkaa ”vallankumoukseksi”, mutta tärkeäksi askeleeksi kohti kestävämpää ruuantuotantoa.

”Meillä on käytettävissä enemmän rahaa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Viljelijät ovat jo nyt kestäviä ruuantuottajia, mutta meidän pitää tehdä maataloudesta vieläkin kestävämpää. Vaatimusten sijaan meidän täytyy vahvistaa kannustimia”, Norbert Lins sanoo.

Euroopan parlamentissa maatalouspolitiikan valmistelua on tehty sekä maatalous- että ympäristövaliokunnassa. Julkisista keskusteluista on välittynyt kuva, jossa kahden valiokunnan välillä on ollut merkittäviä erimielisyyksiä.

"Ympäristövaliokunnassa on vahvoja mielipiteitä maataloudesta, muttei tietoa. Erimielisyyksiä ei ole ollut maatalouspolitiikan tavoitteista, vaan sen välineistä", Lins vastaa.

Lue lisää

Yli 330 lausuntoa tuli ministeriöön kansallisesta maatalousstrategiasta perjantain määräaikaan mennessä

MTK: Uusi tukijärjestelmä "tulee muuttamaan viljelyä kasvinviljelytiloilla" – kannusteet syysmuokkaukseen ja kevätviljakiertoon heikkenevät

"Yhteiskunta epäonnistunut karkeasti ilmastotekojen ostamisessa viljelijöiltä. Tehokkainta olisi palkita suoraan."

Maatalouden ilmastotiekartta unohdettu?