Politiikka

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova MT:lle: "Ukraina haluaa konfliktille ratkaisun diplomatian keinoin"

Venäjä on siirtänyt joukkojaan ja sotakalustoa Ukrainan itärajalle. Tulitaukorikkomukset Donbasin alueella ovat lisääntyneet, vuoden alun jälkeen on 25 Ukrainan sotilasta kuollut sota-alueella.
AP / LEHTIKUVA
Etyj eli Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestö raportoi säännöllisesti itäisen Ukrainan konfliktialueen tulitaukorikkomuksista. Kuvassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky vieraili torstaina Itä-Ukrainan konfliktialueella tapaamassa ukrainalaisia sotilaita.

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova kertoo MT:lle toimittamassaan kirjeessä Ukrainan vedonneen Venäjään, jotta se palaisi tulitaukosopimukseen.

"Ottaen huomioon Venäjän viimeaikaiset muutokset retoriikassaan ja umpisolmussa olevat neuvottelut, tämä kaikki voi ilmaista Venäjän valmistautumisesta sotatoimien laajentamiseen", arvioi suurlähettiläs Dibrova jännittynyttä tilannetta.

Ukraina on Dibrovan mukaan pyrkinyt uusimaan Minskin tulitaukosopimuksen sekä saattamaan voimaan Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan kesken aikaansaadut Normandia-4 -rauhanneuvottelujen tulokset.

Ukraina on esittänyt Etyj:n (Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestö) kolmikantaiselle ryhmälle palaamista tulitaukoon. Tämäkään esitys ei ole suurlähettilään mukaan saanut vastakaikua Venäjältä.

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova painottaa Ukrainan sitoutuneen vahvasti poliittis-diplomaattiseen ratkaisuun, jotta konflikti saataisiin lopetettua:

"Kuten Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba asian ilmaisee – rauha ja ihmiselämät ovat Ukrainan valtion perusarvoja."

Etyj:n aseistamaton siviilitarkkailijaryhmä (Special Monitoring Mission to Ukraine) raportoi ja monitoroi tulitauon pitävyyttä ja rikkomuksia konfliktialueella. Päiväraportti 8. huhtikuuta kertoo Donetskin alueella tapahtuneen 110 aselevon rikkomusta ja Luhanskin alueella kolme. Aiemmassa raportissa tulitaukorikkomuksia oli vastaavasti 55 ja 2 kappaletta.

Ukraina on huolestunut viime viikkojen Venäjän joukkojen keskittämisistä sen itärajan tuntumaan sekä Venäjän valtaamalle Krimin niemimaalle. Venäjän mukaan sillä on oikeus siirtää joukkojaan omalla alueellaan. Joukkojen siirtojen se on sanonut liittyvän Zapad-21 -sotaharjoitukseen valmistautumiseen.

Ukrainan tiedustelun mukaan Donetskin ja Luhanskin alueilla on yhteensä 2 000 Venäjän joukkoihin kuuluvaa sotilasta sekä 28 000 vapaaehtoista taistelijaa.

Kun tulitauko ei ole pitänyt, uhreja on syntynyt. Ukrainan mukaan vuodenvaihteen jälkeen 25 ukrainalaista sotilasta on kuollut ja 83 loukkaantunut.

Tammikuun alusta tykeillä ampuminen on konfliktialueella lisääntynyt 1,3-kertaisesti. Kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä on kasvanut yli kolminkertaiseksi verrattuna vuoteen 2020.

Sotatoimet ja avoin konflikti Ukrainan ja Venäjän välillä Ukrainan itäisellä Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä Krimin niemimaalla alkoivat jo vuonna 2014. Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja pitää sitä hallussaan vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

Konfliktin juuret ulottuvat kuitenkin jo kymmenen vuotta aiempaan, vuoteen 2004. Presidentiksi sekavan vaalin ja kansannousun jälkeen nousi Petro Poroshenko. Vuoden 2019 jälkeen Ukrainan presidenttinä on toiminut Volodymyr Zelensky.

Venäjä pelkää Ukrainan liukuvan lännen etupiiriin, ja eritoten mahdollinen Nato-jäsenyys olisi sille liikaa.

EU on Ukrainalle tärkeä kauppakumppani. Suurlähettiläs Dibrovan mukaan Ukrainan tavoitteena on EU:n täysjäsenyys.

Donetsk ja Luhansk ovat Itä-Ukrainan teollisuusalueita muodostaen Donbasiksi kutsutun alueen. Donbasin alueella on hiilen- ja teräksentuotantoa, ja teräs muodostaa pääosan Ukrainan viennistä.

Ukraina on myös merkittävä maatalousmaa mustan mullan alueineen. Donetskissa ja Luhanskissa ei maataloutta harjoiteta.

Ukraina on alueeltaan suuri, lähes Ranskan kokoinen maa. Konfliktialueet Donbas ja Krim käsittävät yhteensä noin seitsemän prosenttia Ukrainan maa-alasta.

Miksi sotatoimet ovat kärjistyneet juuri nyt Ukrainan Donetskissa ja Luhanskissa? Miksi Venäjä keskittää joukkojaan Ukrainan itärajalle sekä siirtää Itämereltä laivastoaan Mustalle merelle?

Ukrainan konfliktia ja historiaa tarkkaan seurannut Turun yliopiston kansainvälisen talouden professori Kari Liuhto arvioi yhdeksi syyksi myös USA:n presidentinvaihdoksen.

"Venäjä odotti Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosta. Kun presidentiksi Trumpin jälkeen valittu Joe Biden otti tiukan linjan suhteessa Venäjään (ja sen toimiin Ukrainassa), Venäjä halusi ottaa etulyöntiaseman", Liuhto tulkitsee.

Professori Liuhto päätoimittaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan Pan-Eurooppa -instituutin julkaisemaa Baltic Rim Economies -keskustelusarjaa. Julkaisun maaliskuun lopussa ilmestynyt erikoisnumero käsittelee Ukrainan ajankohtaista tilannetta.

Kirjoittajina ovat muun muassa edellä mainittu Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä USA:n vt. suurlähettiläs Ukrainassa Kristina Kvien.

Ulkoministeri Haavisto vakuuttaa kirjoituksessaan Suomen kannattavan pyrkimyksiä lopettaa konflikti sekä tukee Ukrainan oikeuksia hallita kaikkia maa-alueitaan mukaan lukien Krimiä.

Lue lisää aiheesta:

"Kun Venäjä syyttää naapuriaan provosoivista toimista, mahdollinen tilanteen kärjistyminen on tuloillaan. Länsimaiden on nyt osoitettava tukevansa Ukrainaa", sanoo Latvian puolustusministeri

Ukrainan kausityöntekijät saapuvat

"Venäjällä ei ole järkevää syytä aloittaa uusia sotatoimia, vaan kyse on Venäjän voimannäytöstä Ukrainalle ja Yhdysvalloille"

Lue lisää

"Venäjän havupuun vientikielto iskee myös Suomeen"

Naton Stoltenberg: Suhteet Venäjään aallonpohjassa, mutta vuoropuheluun pyritään myös

Euroopan pitäisi tarjota venäläisille väljempää matkustusta, ehdottaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa: "Poliittisia vapauksia kaipaava keskiluokka olisi Putinin pahin painajainen"

Jalkapallo nostaa ihmisoikeudet esille