Politiikka

Uhkaavatko Venäjän sotilaalliset toimet Pyhäjoen ydinvoimalan valmistumista? Fennovoima: "Seuraamme tilannetta Itä-Ukrainassa koko ajan"

Pyhäjoen ydinreaktorin paineastia on saanut Säteilyturvakeskukselta hyväksynnän valmistukseen käytettävistä materiaaleista.
Fennovoima
Hanhikivi 1 -voimalaitos parantaa osaltaan Suomen energiaomavaraisuutta, sillä se tuottaa aikanaan arviolta kymmenyksen Suomen tarvitsemasta sähköstä. Suomen kolmas ydinvoimala valmistunee Pyhäjoelle vuonna 2028.

Fennovoimalle Pyhäjoen Hanhikiveen rakenteilla olevaan ydinvoimalaan käytettävää paineastiaa valmistetaan parhaillaan koneenvalmistukseen erikoistuneessa kaupungissa Itä-Ukrainassa.

"Valmistus tapahtuu Kramatorskissa, joka on Ukrainan hallinnassa olevalla alueella. Alue, jolla tehdas sijaitsee, on ollut rauhallinen, mutta seuraamme toki tilannetta koko ajan", kertoo Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola.

Kramatorsk sijaitsee Donetskin alueella, jonka hallinnasta Venäjä ja Ukraina ovat riidelleet vuodesta 2015.

Säteilyturvakeskus on hiljattain hyväksynyt paineastian valmistuksessa käytettävät materiaalit. Ydinvoimalan rakennusluvan pitäisi olla paperilla tämän vuoden aikana.

"Nyt viimeistelemme rakenne- ja valmistuskuvia astian valusta. Tavoitteena on saada loputkin dokumentit Säteilyturvakeskukselle alkusyksystä, jolloin valu voisi päästä alkamaan Ukrainassa vielä tämän vuoden lopussa."

Osien takominen kestää noin vuoden ja koko astian valmistus lähes neljä vuotta. Paineastian osat taotaan venäläisen Rosatomin osin omistamalla Energomasspetsalin tehtaalla Kramatorskin lähellä Ukrainan itäosassa. Tämän jälkeen paineastian osat hitsataan kokoon Venäjällä.

Pystymallinen paineastia on laitoksen "vedenkeitin", jonka sisälle asennetaan ydinreaktorin uraanipolttoainesydän. Valmiina lähes 15 metriä korkean ja yli 300 tonnia painavan laitteiston on kestettävä käytössä 60 vuotta.

Suunnitelman mukaisesti paineastia olisi Pyhäjoen työmaalla vuonna 2025.

Paperisotaa vakavammaksi tilanne käy, jos Venäjä ja Ukraina kiihdyttävät keskinäisiä sotatoimia itäisessä osassa Ukrainaa.

Venäjä on ilmoittanut yli 15 000 sotilaan harjoituksesta aivan Ukrainan itärajan tuntumassa. Venäjä on vuodesta 2014 asti varustanut Ukrainan kapinallisia joukkoja, jotka hallitsevat alueita maan itäosista.

"Sotilaallisen voiman on kyettävä täyttämään se lupaus, jonka poliittinen johto antaa – käytännössä taistelemaan. Venäjä viestii näkyvästi varautuvansa sotilaalliseen operaatioon ja sen uskottavuus on pelotteen mittari Ukrainaan vaikuttamisessa", tviittaa Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Simo Pesu.

Viime aikoina sotilaalliset toimet ovat lisääntyneet, kun rintamien välillä on ollut laukaustenvaihtoa. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vaatii tällä viikolla Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainan rajalta.

Hanhikiven voimala on osa vähäpäästöistä energiapakettia yhdessä uusiutuvien energialähteiden ja muiden ydinvoimaloiden kanssa.

"Sähkön kulutus tulee lisääntymään merkittävästi, kun päästöjä pyritään vähentämään", Sakari Kotola sanoo.

Tämä tapahtuu eri toimialojen kasvavan sähköistymisen kautta. Näitä ovat liikenne, teollisuus ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen.

"Tällä hetkellä Suomessa kulutetusta sähköstä tuodaan ulkomailta noin 25 prosenttia, joten tuonnin korvaaminenkin ja energiaomavaraisuuden lisääminen vaatii tuotannon lisääntymistä."

Energiateollisuuden mukaan Suomesta poistuu tuhansia megawatteja tuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää:

KHO hylkäsi valitukset Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristöluvasta

Lue lisää

"Venäjän havupuun vientikielto iskee myös Suomeen"

Naton Stoltenberg: Suhteet Venäjään aallonpohjassa, mutta vuoropuheluun pyritään myös

Euroopan pitäisi tarjota venäläisille väljempää matkustusta, ehdottaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa: "Poliittisia vapauksia kaipaava keskiluokka olisi Putinin pahin painajainen"

Jalkapallo nostaa ihmisoikeudet esille