Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Politiikka

Lintilä: "Turvetta ei olla kieltämässä, kasvu- ja kuiviketurpeelle on edelleen tarvetta"

Turveyrittäjille on määrä maksaa suoria sopeutumistukia. Voimaloiden verohelpotuksen tarkoitus on hidastaa alan hallitsematonta pudotusta.
Jarno Mela
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo, että turveyrittäjille suunnatut sopeutumistuet voivat auttaa esimerkiksi siirtymässä haketuotantoon.

Turveyrittäjille suunnattujen yritystukien on määrä auttaa siirtymässä muille toimialoille. Työ- ja elinkeinoministerin Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallituksen tahtotila on tukea yrittäjiä siirtymään esimerkiksi haketuotantoon.

"Yrittäjien täytyy miettiä, mitä he haluavat. Täytyy muistaa, että turvetta ei olla kieltämässä ja esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeelle on edelleen tarvetta. Myös energiaturvetta tarvitaan jatkossa huoltovarmuuden myötä", Lintilä sanoo.

Hänen mukaansa tuet on tarkoitus saada maksuun heti, kun tukikriteerit on päätetty ja maksaminen on teknisesti mahdollista. Tuet maksetaan kuitenkin tänä vuonna. Tarkempaa aikataulua Lintilä ei lähde arvioimaan. Yritystukiin sisältyvien luopumispakettien lisäksi turveyrittäjille on luvassa tulevina vuosina maksettavaa oikeudenmukaisen siirtymän tukea.

Lintilän mukaan tuen piirissä ovat yksityiset turveyritykset. Esimerkiksi valtio-omisteinen Vapo ei sen sijaan saisi yrityksille suunnattua tukea.

Hänen mukaansa puoliväliriihen päätösten olisi tarkoitus lieventää turvealan jyrkkää laskua.

Ministeri sanoo, että verottomuuden alarajan nostamiseen ei tarvita EU:n hyväksyntää.

Energiaturpeen päästöoikeuksien hinnat määrittyvät EU-tasolla. Osasyy turpeen käytön jyrkkään laskuun on turpeen päästöoikeuksien kallis hinta. Tällä hetkellä energiaturpeen polttaminen maksaa yhtä paljon kuin tukkipuun.

Vapon viestintäjohtajan Ahti Martikaisen mukaan pienille turvevoimaloille budjetoitu verotuki on rahalliselta arvoltaan noin 3,6 miljoonaa euroa. Suomessa toimii 120 kunnallista voimalaa, joita tuki koskettaa. Yksittäisen voimalan saama tuki on siis noin 30 000 euroa. Verohuojennuksen piirissä on noin 360 000 kuutiota voimaloiden käyttämää jyrsinturvetta.

Martikainen sanoo, että alhaisemman kustannustason piiriin tulee kokonaisuudessaan alle 5 prosenttia kaikesta Suomen energiaturpeesta.

"Energiaturpeen käyttöön tällä ei ole juurikaan vaikutusta, eikä se vaikuta myöskään hiilidioksidipäästöjen suureen kuvaan."

Martikaisen mukaan pienten kunnallisten voimalaitosten tilanteen helpottaminen voi joka tapauksessa auttaa myös paikallisia turveyrittäjiä. Myös suorat, yrityksille myönnettävät tuet ovat hänen mukaansa avuksi.

"Siinä mielessä en lähde nonsaleeraamaan tätä sopimusta."

Esimerkiksi konekannan arvonlaskua yritystuki ei kuitenkaan riittäisi mitenkään kompensoimaan. Yrittäjille suunnattuja tukia on määrä maksaa tänä vuonna 60 miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 10 miljoonaa euroa. Konekannan arvonlasku taas on lähes puoli miljardia euroa.

Hallitusohjelmassa on turpeen osalta seuraava kirjaus: "Perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin."

Martikaisen mukaan suorat yritystuet voisivat olla turveyrittäjille keino ohjata toimintaansa energiaturpeen nostosta juuri korkeamman jalostusarvon turvetuotteisiin.

"Sitä alalla toivotaan, että tukirahat voisivat auttaa esimerkiksi paikallisissa siirtymissä kuiviketurpeeseen."

Koneyrittäjien varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan korkean jalostusarvon turvetuotteet voivat olla apu joillekin turveyrittäjille. Ne eivät kuitenkaan mitenkään riitä korvaamaan energiaturpeen volyymia.

Yrittäjille myönnettävät tuet on hänen mukaansa tarkoitettu auttamaan niitä, jotka joutuvat tilanteen pakottamina pois alalta. Tukipakettiin kuuluu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan muun muassa kertaluonteisia sopeuttamisrahoja ja romutuspalkkioita.

Tukien tarkoitus on auttaa yrittäjiä elannon hankinnassa ja pääsemään eroon investointien tuomasta velkataakasta. Jaakkola katsoo, että tilanteeseen nähden tuki on oikeansuuntainen, ainakin jos rahat saadaan nopeasti maksetuiksi. Kun yrittäjät saavat taloudellista vakautta, heillä on mahdollisuus katsoa tulevaan.

"Markkina karkaa yrittäjien alta, mutta velvollisuudet eivät katoa. Sitä ongelmaa tässä nyt yritetään ratkaista."

Energiaturpeen tuotanto- ja käyttövolyymin turvaamiseksi olisi sen sijaan tarvittu aivan toisenlaisia keinoja.

"Paras tukikeino olisi ollut turvata turve merkittävänä huoltovarmuuspolttoaineena, jota olisi voitu varastoida esimerkiksi 8 Terawattitunnin edestä. Turpeen päästökauppahinnan takia huoltovarmuusturvekin olisi tosin tavattoman kallis vaihtoehto turpeen käyttäjille ja tukitoimille olisi siinäkin tarvetta", Jaakkola sanoo.

Hallituksen puoliväliriihessä sovittiin turveasioiden lisäksi myös valtiontalouden suurista linjoista ja työllisyystoimista. Budjettisopuun sisältyy vuosien 2022 ja 2023 menokehykset. Hallitus ylittää ensi vuonna sovitut menokehykset noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla.

Veronkorotusten avulla valtion tuloja on tarkoitus kasvattaa vuositasolla noin 100–500 miljoonalla eurolla. MT:n tietojen mukaan kyseessä on ainakin haittaveroja, mutta esimerkiksi polttoaine ei ole niiden piirissä.

Vuoden 2023 budjetissa menoja on tarkoitus leikata 370 miljoonalla eurolla. Hallituksen on myös tarkoitus päättää ensivaiheen toimista, jotka tuovat vuosikymmenen loppuun mennessä 10 000 uutta työpaikkaa.

Lue lisää

Energiaturve testaa oikeudenmukaista siirtymää

Turve on muutakin kuin vain energiaa

Pitäisi tehdä niin kuin opettaa

Nopea käänne huonompaan on yllättänyt puunkorjuuyritykset – "Nyt moni joutuu valitettavasti miettimään lomautuksia"