Politiikka

Maatalouspolitiikan kansallinen valmistelu uhkaa viivästyä hallituksen eripuran takia – "Kuohunnat capista ja metsästä heikentävät Suomen mahdollisuuksia", ministeri Leppä sanoo

Lepän mukaan maataloussopu tuo vakaan näkymän tulevaan. Sen sijaan ministeri Mikkonen vaatii ympäristöehtojen parantamiseen kansallisia toimia.
Lari Lievonen
Ministerit Krista Mikkonen ja Jari Leppä ovat eri mieltä cap-sovusta, joka antaa maataloudelle seitsemäksi vuodeksi suuntaviivat.

Suomen kansallinen suunnitelma EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) on lähetetty lausunnolle. Luonnoksen sisällöstä pyydetään sidosryhmien mielipiteitä kesän ja alkusyksyn aikana.

Ennen kuin Suomen lopullinen cap-strategia lähetetään komissioon, se pitää hyväksyä valtioneuvostossa. Uuden maatalouspolitiikan ohjelmakauden on määrä alkaa vuoden 2023 alusta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on huolissaan maatalouspolitiikan kansallisesta toimeenpanosta, joka tulee tehdä rivakasti. Lopullinen maataloussuunnitelma pitäisi lähettää komissioon vielä kuluvan vuoden aikana.

"Aikataulu tulee EU:sta. Tämä on yhteistä maatalouspolitiikkaa, tätä eivät kaikki taida ymmärtää. Me emme tee perinteistä lainsäädäntöä. Nyt ei ole minkäänlaiselle jarrunpainamiselle mahdollisuuksia tai vaarannamme vuoden 2023 toimeenpanon", hän sanoo.

Viime viikkoina on uutisoitu hallituksen sisäisistä väännöistä niin maatalous- kuin metsäasioissa.

Hallituksessa pitää päästä sopuun maatalousasioista, jotta juhannuksena saavutettu cap-sopu saadaan kansallisesti toimeenpantua, Leppä mainitsee.

"Kuohunnat capista ja metsästä heikentävät Suomen mahdollisuuksia. Jos emme saa tätä riittävän aikaisessa vaiheessa valmiiksi, niin vaarannamme toteutuksen, mikä tuo vaikutuksia viljelijöille ja hallinnolle. Viivästytämme samalla kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristöpäätösten aikaansaamista", Leppä kertoo perjantaina toimittajatapaamisessa.

MT:n saamien tietojen mukaan vihreät ovat jarruttaneet maatalouden kansallisen strategian lähettämistä lausuntokierrokselle. Puolueen toiminta on aiheuttanut hallituksessa hämmennystä.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi, ettei ole Brysselissä solmittuun cap-ratkaisuun tyytyväinen. Hänen mukaansa neuvotellut ympäristöehdot jäivät liian heikoiksi.

”Kansallisessa suunnitelmassa tulee ohjata vahvemmin ympäristö- ja ilmastotoimiin, jotta ne (ovat) viljelijälle taloudellisestikin järkevä valinta”, ministeri Mikkonen tviittasi viime viikolla.

Jari Leppä painottaa, että maatalouspolitiikan sopu on hyvä, ja nyt kansallinen työskentely tulee saada jouhevaksi.

"Sopu antaa erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maatalouspolitiikka, se hyödyttää ympäristöä ja viljelijöitä. Ruoka on meille kaikkien tärkein asia. On hyvä, että meillä on pitkäjänteinen näkymä viljelijöille ja ruokajärjestelmän toimijoille."

Osana uutta maatalouspolitiikkaa jäsenmaat saavat enemmän liikkumatilaa päättää omista toimenpiteistään. Se edellyttää, että komissio hyväksyy jokaisen jäsenmaan cap-suunnitelman, jossa EU:n maat perustelevat omia toimiaan.

Kansallinen cap-suunnitelma sisältää toimenpiteet, joilla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet Suomessa toteutetaan, sekä mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan.

Suunnitelman luonnos on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkamiestyönä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lausuntokierroksen avulla laajennetaan sidosryhmien mahdollisuutta osallistua suunnitelman valmisteluun.

Lue myös:

EU-maat yhteisymmärrykseen uudesta maatalouspolitiikasta – ministeri Leppä: "Jotakuinkin sellainen, mitä Suomi tavoitteli"

EU:n tuore maatalousuudistus ohjaa entistä enemmän varoja pienille tiloille sekä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin – turvemaat menevät erityissyyniin

Lue lisää

"Puinnin onnistuminen määrittää, jääkö öljyhamppu viljelykiertoon" – hämeenlinnalaistilalla pitkä puintiajankohta tasaa sääriskiä

Yli 330 lausuntoa tuli ministeriöön kansallisesta maatalousstrategiasta perjantain määräaikaan mennessä

Ruoka on rahantekokone kaupalle

Cap-suunnitelmaan lisää kunnianhimoa