Politiikka

MT-kysely: Lähes puolet suomalaisista ei halua maakunnille lisää tehtäviä – melkein yhtä monella ei ole ollenkaan mielipidettä

Vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden vastuualueelle kuuluu aluksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen. Noin 17 prosenttia toivoo lisätehtäviä.
Timo Filpus
Vähiten epävarmoja vastaajia oli RKP:n äänestäjissä. He olivat myös myönteisimpiä maakuntien vastuun lisäämisen suhteen.

Suomalaiset ovat varautuneita vuodenvaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden vastuiden lisäämiselle. MT:n gallupissa 44 prosenttia vastaajista ei halua maakunnille uusia tehtäviä. Kahdella viidestä vastaajasta ei ollut asiaan minkäänlaista mielipidettä. Tehtävien lisäämisen kannalla oli 17 prosenttia vastaajista.

Kielteisimmin hyvinvointialueiden tehtävien lisäämiseen suhtautuivat oppositiopuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat. Epävarmimpia olivat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät. Kummankaan puolueen kannattajista noin 48 prosenttia ei osannut kertoa kantaansa.

Vähiten epävarmuutta oli RKP:n äänestäjillä, jotka myös suhtautuivat tehtävien laajentamiseen myönteisimmin. Kaikkien ryhmien yleisin kanta tehtävien lisäämiseen oli kuitenkin kielteinen.

Monialaiset maakunnat ovat olleet erityisesti keskustan tavoite, ja puolueen mukaan maakuntavero ei ole toteutumassa maakuntien nykyisillä vastuilla. Keskustan kannattajat eivät kuitenkaan suhtautuneet tehtävien lisäämiseen mainittavasti muita myönteisemmin.

Keskustan kannattajista 27 prosenttia toivoi maakunnille lisää tehtäviä, kun taas 44 prosentin mielestä nykyiset riittävät. Epävarmojen osuus oli suurta myös keskustan kannattajien joukossa.

Alueellisesti eteläsuomalaiset suhtautuivat vastuiden lisäämiseen hieman muita myönteisemmin. Heistä runsaat 22 prosenttia kannatti ja 45 prosenttia vastusti tehtävien lisäämistä.

Kielteisin kanta oli uusimaalaisilla, joista 11 prosenttia kannatti ja lähes 56 prosenttia vastusti tehtävien lisäämistä.

Kyselyn MT:lle toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi 1 023 henkilöä lokakuun 8.–13. päivän välisenä aikana. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Alaryhmissä tulokset ovat suuntaa-antavia.

Hyvinvointialueiden eli maakuntien vastuuna on ensi vaiheessa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen. Maakunnat ottavat vastuun alueen kunnilta, ja saavat ainakin alkuvaiheessa rahoituksensa valtiolta.

Jatkossa maakunnille on suunniteltu myös verotusoikeutta, minkä toivotaan lisäävän paitsi äänestäjien, myös päättäjien kiinnostusta alueiden päätöksentekoon.

Pelkän verotusoikeuden lisäyksen pelätään kuitenkin luovan alueellisia eroja verojen suuruuteen tai palveluiden laatuun. Useilla alueilla, joilla on henkilöä kohden keskiarvoa korkeammat kulut, on samaan aikaan myös heikko veropohja.

Ainakaan toistaiseksi maakuntien tehtävät eivät ole nousseet aluevaalien teemaksi. Maakuntaverosta puhetta on jonkin verran ollut.

Maaliskuussa mietintönsä jättänyt parlamentaarinen maakuntaverokomitea linjasi, ettei maakuntaveroa tulisi ottaa käyttöön ennen kuin hyvinvointialueiden rahoitusmalleista on riittävästi kokemusta, ja ellei maakuntien tehtäväkenttää laajenneta.

Eriävän mielipiteen mietintöön jättivät kansanedustajat Arja Juvonen (ps.) ja Anna-Kaisa Ikonen (kok.), jotka vastustivat koko mahdollisuutta maakuntaverosta.

Lisäksi kansanedustajat Pia Lohikoski (vas.) ja Maria Holopainen (vihr.) jättivät yhteisen eriävän mielipiteen. Heidän mukaansa epätasainen verotuotto voitaisiin kompensoida valtionosuuksien tasausjärjestelmällä.

Sekä maakuntavero että monialaisiin maakuntiin siirtyminen on mainittu hallitusohjelmassa. Kummallekaan ei ole kuitenkaan kirjattu itse ohjelmaan aikataulua.

Hallituksen tarkoitus oli alun perin saada maakuntavero voimaan vuonna 2026, mutta sittemmin erityisesti keskusta on asettunut suunnitelmiin poikkiteloin vedoten komiteamietinnön lausumaan.

Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueiden eli hyvinvointialueiden luominen loisi pohjan monialaisille maakunnille. Näille maakunnille siirrettäisiin sitten tehtäviä niin kunnilta kuin valtioltakin.

Silloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti komiteamietinnön julkaisun jälkeen, että maakunnille tulisi siirtää ainakin nykyisille maakuntien liitoille ja ely-keskuksille kuuluvia tehtäviä.

Maakuntien liitot toimivat tällä hetkellä aluekehityslain mukaisena aluekehitysviranomaisena sekä vastaavat maakuntakaavojen, -suunnitelmien ja -ohjelmien laatimisesta.

Ely-keskusten tehtäviin taas lukeutuvat erilaiset alueelliset elinkeino- ja työvoimapalvelut, infrastruktuurin ylläpito ja ympäristönsuojelu, mutta myös osaaminen ja ammatillinen koulutus.

Timo Filpus
Valtaosa suomalaisista suhtautuu maakuntien vastuiden lisäämiseen joko epäluuloisesti tai kielteisesti.
Lue lisää

Perussuomalaiset parantaisi sote-palveluiden saatavuutta etävastaanottojen ohella palveluautolla – leikkaisi maahanmuutosta ja ilmastotoimista terveydenhuollon rahoittamiseksi

Jäivätkö nuoret unholaan aluevaaleissa?

MT:n aluevaalikone toteutetaan yhteistyössä Ylen kanssa

Neuvolan lähipalvelut tulee säilyttää