Politiikka

"Kyyti on kylmää pienille kunnille" – MT kysyi eduskunnan pienpuolueilta aluevaaleista ja sai huolestuneita vastauksia

"Näiden vaalien jälkeen rakennetaan perusta sille, missä terveyskeskukset sijaitsevat ja miten palveluita tarjotaan syrjäseuduille", RKP linjaa.
Kuva: Kimmo Haimi / Kuvitus: Juho Leskinen
MT lähetti kysymyksiä neljälle eduskuntapuolueelle. Viisi tentitään tänään keskiviikkona paikan päällä MTK:n valtuuskunnan yhteydessä.

MT pitää tänään keskiviikkona aluevaaleihin liittyvän puoluejohtajien vaalitentin MTK:n valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Espoossa. Paneelista puuttuvien neljän puolueen kantaa kysyttiin etukäteen.

MT kysyi tammikuun aluevaalien tärkeintä teemaa ja kuinka saada kansa kiinnostumaan vaaleista, kuinka tärkeät nämä ensimmäiset vaalit ovat, mikä mieltä puolue alueiden tehtävien laajentamisesta, verotusoikeudesta ja sote-palveluiden tuottamisesta yksityisin tai julkisin voimin.

Pyysimme myös näkemystä siitä, kannattaako nyt äänestää uusia kasvoja vai politiikassa jo olevia.

Kysely osoitettiin puolueiden puoluesihteereille ja puheenjohtajille, vasemmistoliitossa puheenjohtaja Li Anderssonille, kristillisdemokraateista Sari Essayahille, RKP:stä Anna-Maja Henrikssonille ja Liike Nytistä Harry Harkimolle.

Tärkein vaaliteema on RKP:n mielestä parempi hoito ja hoiva, ja myös vasemmistoliiton mielestä "aikaisempaa toimivammat palvelut" sekä sote-työvoiman riittävyys ja työehdot.

Kristillisten mukaan kyse on "arjen sujuvuudesta, terveydestä ja turvallisuudesta".

"Uskon, että kiinnostusta vaaleihin löytyy, jos teemat nostetaan esille ihminen ja palvelut edellä, eikä puhuta hallintorakenteista", Essayah sanoo.

Liike Nyt ei hyväksy tulevaa mallia lainkaan. "Haluamme korjata uudistusta niin, että keskitytään palveluun ja hoitoon eikä hallinnon ja byrokratian rakentamiseen."

Puolueen mielestä 21 hyvinvointialueen tilalle riittäisi 13 sairaanhoitopiirin tai viiden erva-alueen pohja.

"Elyt, avit, maakunnat, meillä on liikaa hallintoa, kuten on koronan aikana nähty. Kukaan ei tunnu tietävän, kuka päättää ja mistä."

Muiden mielestä nämä ovat tärkeämmät aluevaalit kuin vuoden 2025 seuraavat.

"Näiden vaalien jälkeen rakennetaan perusta sille, miten palvelut toimivat käytännössä, missä terveyskeskukset sijaitsevat ja miten palveluita voidaan tarjota esimeriksi syrjäseutujen asukkaille", RKP linjaa.

"Seuraavalla kaudella tuskin radikaaleja muutoksia alueilla tapahtuu", arvioi vasemmistoliitto. KD lisää, että ainakin kertaalleen tehtyjen päätösten ja hankintojen muuttaminen tulee kalliiksi.

"Seuraavat kunta/aluevaalit ovat näitä tärkeämmät, kun uudistus on laitettu uusiksi", sanoo puolestaan Liike Nyt.

Vasemmistoliitto voisi olla jatkossa valmis yhdistämään maakuntiin myös maakuntien liitot ja harkitsemaan "avoimin mielin" tehtävien laajentamista. RKP pitäisi hyvinvointialueet sote- ja pelastustehtävineen erillään maakuntien liitoista.

KD:ta huolettaa ainoana demokratiavaje, joka saanee ainakin maaseudun äänestäjiä mietteliäiksi. "Lähes puolet äänistä annetaan alueen keskuskaupungissa. Kyyti on kylmää pienille kunnille, kun iso osa Suomen kunnista jää ilman edustajaa aluevaltuustoissa", Essayah vastaa.

"Haastetta on taklattava monipuolisella lautakuntarakenteella, jotta kaikista kunnista saadaan edustus aluehallintoon. Palveluverkkoa koskevia päätöksiä ei pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä eikä ilman maaseutuvaikutusten arviointia."

Maakuntaveroon suhtautuu suopeimmin vasemmistoliitto, KD vastustaa: tässä sote-mallissa vero eriyttäisi alueita, vaatisi tasausta ja lisäisi byrokratiaa sekä kiristäisi työn verotusta.

RKP katsoo, että "vallan ja rahan tulisi kulkea käsi kädessä": hyvinvointialueilla tulisi olla mahdollisuus periä maakuntaveroa, jonka lisäksi tulisivat valtionosuudet. Valtion rahan ohella on tärkeää, ettei kokonaisveroaste nouse.

Liike Nyt voisi tutkia maakuntaveroa viiden tai 13 alueen pohjalta, kunhan verotus ei kiristy.

Entä säästöt? Vasemmistoliitto uskoo uudistuksen hillitsevän sote-kulujen kasvuvauhtia. "Tavoite on, ettei laatu heikkene ja kustannusten nousua hillitään", sanoo myös RKP.

Vasemmistoliitto haluaa tuottaa palvelut pääasiassa julkisesti, mutta RKP ja KD painottavat yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa sekä palvelusetelien käyttöä.

"Malli painottaa julkista tuottajaa, ja on pelättävissä, että alueiden pk-yritykset ja järjestöt eivät pääse mukaan julkisiin hankintoihin", KD sanoo. Malli ei myöskään kannusta säästöihin, koska rahaa voi saada lisää ja vastuu terveyden edistämisestä jää yhä kuntiin, KD huomauttaa.

"Malli kiihdyttää kustannusten kasvua", pelkää Liike Nyt. "Rahaa menee hallintoon, kun se pitäisi panna palveluun. Vasemmistohallituksen ideologiana on painaa yksityisiä yrityksiä ahtaalle. Kiuru lupaa 400 miljoonaa digi-kehitykseen, vaikka yrityksillä on toimiva malli valmiina. Velkarahaa tuntuu riittävän joka paikkaan."

Ketä sitten kannattaisi äänestää: tunnettuja konkareita vai uusia nimiä? Riittääkö ministerien aika kaikkeen?

Kaikkien mielestä myös uusia, mutta KD huomauttaa, että kun alueille siirtyy 20 miljardia euroa ja keskeiset sote-palvelut, kokemus tarvitaan. Ajankäyttö on jokaisen harkittava itse.

"Kyllä tässä pitäisi viimeistään kuulla asiantuntijoita, kun heitä ei tähän asti ole kuultu. Eli uusia kasvoja tarvitaan", vastaa Liike Nyt:

"Kolme merkittävää luottamustehtävää on liikaa, Ruotsissa on rajaus kahteen. Ei riitä aika ja kenen etua ajaa kolmella jakkaralla istuva edustaja?"

Puolueenne vaalitavoite?

MT kysyi eduskunnan pienpuolueilta niiden vaalitavoitteita tammikuun hyvinvointialuevaaleissa. Näin ne vastasivat:Kristillisdemokraatit: Yli 50 aluevaltuustopaikkaa. Kannatusprosentti riippuu äänestysaktiivisuudesta.Ruotsalainen kansanpuolue: Yli viiden prosentin kannatus ja edustus "niin monessa hyvinvointialueessa kuin mahdollista". Tavoitteena olla suurin puolue Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ja toiseksi suurin Länsi-Uudellamaalla.Liike Nyt: "Menemme eteenpäin."Vasemmistoliitto ei kertonut tavoitettaan.Hyvinvointialueille valitaan 23.1.2021 vaaleissa 1 379 valtuutettua, 59–79 kullekin 21 alueelle.Kuntavaaleissa 2021 kannatus jakautui seuraavasti: kokoomus 21,4 %, SDP 17,7, keskusta 14,9, perussuomalaiset 14,5, vihreät 10,6, vasemmistoliitto 7,9, RKP 5,0, kristillisdemokraatit 3,6 ja Liike Nyt 1,6 %.Eduskuntavaaleissa 2019 puolueiden järjestys oli: SDP 17,7 %, perussuomalaiset 17,5, kokoomus 17,0, keskusta 13,8, vihreät 11,5, vasemmistoliitto 8,2, RKP 4,5 ja kristillisdemokraatit 3,9 %. Liike Nyt kului ryhmään "muut", jonka kannatus oli 2,9 prosenttia.Äänestysprosentti oli kuntavaaleissa 55,1 ja eduskuntavaaleissa 72,1 prosenttia. Aluevaaleissa ääntänsä käyttää kyselyiden perusteella jopa alle 40 prosenttia äänioikeutetuista.

Tärkein vaalilupauksenne?

Vasemmistoliitto: "Kaikki ehdokkaamme ja valituksi tulevat henkilöt sitoutuvat ajamaan koko alueen ja koko hyvinvointialueen kaikkien asukkaiden etuja ja parempia palveluita."Kristillisdemokraatit: "Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava lähipalveluina eri puolilla hyvinvointialuetta, ei ainoastaan keskuskaupungeissa. Hoitoon on päästävä lähellä ja jonottamatta, yhden luukun periaatteella. Kela-korvauksia ei pidä lakkauttaa, vaan fiksuilla julkisilla hankinnoilla edistää oman alueen työllisyyttä. Palveluseteleillä lisätään asiakkaan valinnanvapautta."RKP: "Keskeistä on, että seitsemän päivän hoitotakuu toteutuu, myös mielenterveyspalveluissa. Hoitojonoista tulee päästä eroon, yksityisen sektorin ja palveluseteleiden avulla. Pienempien sairaaloiden kehittäminen, koulutetun hoitohenkilökunnan saatavuus molemmilla kansalliskielillämme."Liike Nyt: "Tällä mallilla emme päästä sotea eteenpäin."

Etäisyys palveluihin?

MT kysyi eduskunnan pienpuolueilta myös, paljonko on jatkossa sopiva kilometri- tai aikaraja terveysasemalle tai paloasemalle."Selkeitä kilometri- tai aikarajoja on vaikea sanoa, kysymys on aluekohtainen. Olennaista on, että palvelut ovat helposti saatavilla ja tavoitettavissa", vastaa vasemmistoliitto.RKP ja kristillisdemokraatit pitävät kiinni nykyisistä ajoista ja matkoista. "Pelastustoimi hoitaa 90 prosenttia tapauksista 20 minuutin vasteajalla. Tulevaisuudessa on panostettava myös asiakkaan luo vietäviin palveluihin", KD vastaa."Haluamme turvata nykyiset terveyskeskukset ja kaikissa kunnissa helposti saatavat terveydenhuoltopalvelut. Terveysbusseilla ja digitaalisilla palveluilla voi parantaa saatavuutta maaseudulla ja saaristoalueilla", RKP sanoo.Myös Liike Nyt katsoo, että palvelut voivat tulla luokse fyysisesti ja digitaalisesti. "Liian helposti on asiaa yritetty hoitaa hoitajamitoituksilla tai hoitotakuilla. Ei se niin mene, jos kerran hoitajia ei ole riittävästi. Nykyisten kuntien on pystyttävä alueilla tehokkaampaan yhteistyöhön."

Lue lisää

Mielipide: Neuvolan lähipalvelut tulee säilyttää – "Lakisääteinen henkilöstömitoitussuositus olisi paikallaan"

Uutissuomalainen: Leppä ja ainakin viisi muuta ministeriä ja 94 kansanedustajaa ehdolle aluevaaleihin

Uutissuomalainen: 20 suurimman kaupungin sote-menoihin ensi vuonna yli miljardi enemmän kuin 2019

Mistä aluevaaleissa on kyse?