Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Emma Kari: Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen siivittää siirtymistä uusiutuvaan energiaan, suunnitteilla myös uusia tukia – maatalouden päästöjä vähennettävä 29 prosenttia

    Pitkällä aikavälillä proteiinien soluviljely bioreaktoreissa vapauttaa maata muuhun käyttöön ja vähentää maanviljelyn päästöjä sekä eläintuotannon tarvetta.
    Emma Karin mukaan energiankulutuksen vähentämisessä riittää tekemistä.
    Emma Karin mukaan energiankulutuksen vähentämisessä riittää tekemistä. Kuva: Sari Gustafsson

    Öljyn, maakaasun ja kivihiilen jyrkkä kallistuminen kannustaa siirtymään uusiutuvaan energiaan ja ajaa siten ilmastotavoitteiden toteutumista.

    "Hinnannousu yllätti kaikki. Pahin virhe olisi nyt vahvistaa riippuvuutta kalliista tuontipolttoaineista", ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) sanoo ja painottaa, että myös energiankulutuksen vähentämisessä riittää tekemistä. Sillä saralla Suomi laahaa huomattavasti Ruotsia jäljessä.

    Ympäristöministeriö esittää kehysriiheen 10 miljoonan euron tukea pienituloisille, jotta he pystyvät siirtymään kodeissaan puhtaaseen energiaan. Lisäksi ministeriö esittää 40 miljoonan euron avustusta asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

    Kari piti ilmastopolitiikasta tiedotustilaisuuden tänään Helsingissä.

    Ilmastotoimet ovat edenneet vauhdilla korona-aikana. Nykyisen hallituksen merkittävimmiksi ilmastotoimiksi Kari listaa lähes puolen miljardin euron rahoituksen puhtaisiin energiainvestointeihin. Toinen merkittävä on energiaverotuksen uudistus, jossa fossiilitukia on vähennetty ja puhtaiden energiaratkaisujen verotusta kevennetty.

    Kolmantena Kari mainitsee puhtaan liikenteen edistämisen muun muassa tukemalla sähköautojen hankintaa sekä autojen muuttamista kaasu- tai etanolikäyttöisiksi. Karin mukaan kaikki puolueet ajavat eteenpäin kotimaisen biokaasuntuotannon lisäämistä.

    Elpymisrahoilla ja tuilla on saatu merkittäviä loikkia aikaiseksi kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Niistä esimerkkejä ovat Harjavaltaan rakennettava vihreän vedyn tuotantolaitos, viime vuonna tehdyt miljardin euron tuulivoimainvestoinnit ja SSAB:n pyrkimys kohti fossiilivapaata teräksentuotantoa.

    Aurinko-, vety- ja kiertotalous mahdollistavat fossiilisista energialähteistä luopumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen nollaamisen.

    Suomella on myös tuhannen taalan paikka auttaa muita maita toteuttamaan ilmastotavoitteensa, kun ilmasto-, elinkeino- ja kauppapolitiikka nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.

    Tänä keväänä hallitukselta odotetaan useita ilmastopäätöksiä, kuten esitystä uudeksi ilmastolaiksi. Sillä tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä sidotaan koskemaan myös seuraavia hallituksia. Lausunnolle lähtevät ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen tulee vähentyä 29 prosentilla vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen.

    Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen maalailee, että pitkällä aikavälillä proteiinien soluviljely bioreaktoreissa uusiutuvalla energialla vapauttaa maata muuhun käyttöön ja vähentää maanviljelyn päästöjä sekä eläintuotannon tarvetta. Samalla ruokaturva ja kilpailukyky paranevat.

    Keväällä tarkastellaan myös Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisu) toimien riittävyyttä. Tarkoitus on saada vuoteen 2035 ulottuva Kaisu valmiiksi. Sen lausuntokierros päättyi tammikuun puolivälissä.

    Lausunnossaan MTK Pohjois-Suomi korostaa, että maatalouden hiilensidontaa on edistettävä laatimatta rajoituksia, jotka heikentävät ruuantuotantoa. Maatalous painii jo kannattavuuden kanssa, joten ilmastotoimilla ei voi taakkaa lisätä.

    Kaisu-luonnoksessa sanotaan, että "maataloussektorilla keinojen tulisi keskittyä kotieläinten ruuansulatukseen ja lantaan sekä peltojen lannoitukseen liittyviin päästöihin. Näiden toteuttaminen voi olla haastavaa ilman tuotannon vähenemistä."

    MTK Pohjois-Suomen mukaan turvemaiden viljelyä ei kannata yksiviivaisesti rajoittaa: "Turve- ja multamaat ovat poudankestäviä ja pystyvät tuottamaan hyviä satoja kuivinakin kesinä. Tällä on merkittävä vaikutus Suomen huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan. Lisäksi eloperäiset pellot tarvitsevat puolet vähemmän typpilannoitusta kuin kivennäismaat."

    MTK Pohjois-Suomen mukaan biokaasunurmia tarvitaan myös orgaanisille maille. Lisäksi metsityksen tukemisen pitäisi olla pitkäjänteistä ja luotettavaa.