Leppä vahvistaa: EU:n "pellolta pöytään" -strategia on Ukrainan sodan vuoksi vastatuulessa – ruokaturvaa ei enää voida väheksyä
EU:n maatalousministerit kiittelevät komission akuuttia tukipakettia oikeansuuntaiseksi, mutta se yksin ei riitä. Suuret maatalousmaat vaativat vihreän kehityksen ohjelman painopisteisiin muutoksia.
EU:n on lisättävä viljantuotantoaan, koska Venäjän hyökkäys Euroopan vilja-aitaksi kutsuttuun Ukrainaan on romahduttamassa maan tuotannon ja nostamassa elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja rajusti. Kuva: Pasi LeinoKomission huomenna keskiviikkona julkaistavassa ruokaturvatiedonannossa esitetään neljä eri toimenpidettä, joilla pyritään helpottamaan Ukrainan sodan aiheuttamia ongelmia maataloustuottajille ja koko elintarvikeketjulle.
"Meille on tärkeintä, että 300 miljoonan tukipaketti suomalaiselle maataloudelle voidaan toteuttaa eli että komissio näyttää vihreää valoa kansallisille tuille", maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Sota on nostanut energian, viljan ja lannoitteiden hintoja rajusti, koska Eurooppa on riippuvainen Ukrainaan hyökänneen Venäjän energiasta ja lannoitteista ja Ukraina taas on yksi maailman merkittävimmistä viljan, öljykasvien ja rehun tuottajista.
Valtion tuet sallivien joustojen lisäksi EU maatalousministerien maanantaina siunaamassa komission esityksessä lähdetään siitä, että unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (cap) sisältyvä 500 miljoonan euron riskirahasto aktivoidaan sodan aiheuttamien kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Suomelle se tarkoittaa omien panostusten kanssa noin 15 miljoonan euron lisäjyvitystä.
Liha- ja lypsykarjaa uhkaavan rehupulan helpottamiseksi viljelyltä suojeltuja ns. ekologisia aloja (EFA) vapautetaan erityisesti proteiinikasvien tuotantoon. Lisäksi jo ennen sotaa vaikeaan kustannuskriisiin ajautuneille sikatiloille maksetaan yksityisen varastoinnin tukea, jonka avulla tuottajahinnat pyritään saamaan nousuun.
Kaikki nämä ovat Lepän mukaan tärkeitä myös Suomelle. Kaikkein tärkeintä hänen mielestään kuitenkin on se, että komission vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien maataloutta koskevien muutosesitysten sisältöjä mietitään nyt uudelleen. Paine tähän suuntaan on ollut kova jo aikaisemmin.
"Olisihan se ihme, jos mikään muuttuisi, kun Euroopassa käydään sotaa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään akuutista korjausliikkeestä, vaan myös siitä, että ruokaturvan ja Euroopan omavaraisuuden merkitys ymmärretään nyt viimeinkin täällä Brysselissä. Sitä me olemme koko ajan yrittäneet korostaa", Leppä muistuttaa.
"Jos ruokaturvasta ei pidetä huolta, myös muut tavoitteet jäävät saavuttamatta", hän lisää.
Komission oli huomenna tarkoitus julkaista kiistellyt esitykset ennallistamisesta eli maa- ja metsäalueiden palauttamisesta luonnontilaan sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Niiden julkistamista päätettiin kuitenkin lykätä.
Lykkäystä perusteltiin ruokaturvatiedonannon kiireellisyydellä. Toisaalta sekä ennallistaminen että kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittaminen sopivat huonosti yhteen ruokaturvasta huolehtimisen kanssa.
MT:n viime viikolla saamien tietojen mukaan komission laatima vihreän siirtymän -ohjelmaan kuuluva "pellolta pöytään" -strategia (Farm to Fork) on ylipäätään navakassa vastatuulessa. Tämän maatalousministeri Leppä vahvistaa.
Jäsenmaista äänekkäimmin sitä on viime päivinä kyseenalaistanut Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän valmistautuu huhtikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin ja pyrkii varmistamaan itselleen maan vaikutusvaltaisten maataloustuottajien tuen.
Macron on muistuttanut, että vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva kestävä ruokastrategia vähentää EU:n elintarviketuotantoa 13 prosenttia. Sitä on vaikea sovittaa yhteen unionin oman ruokaturvan ja uhkaavan globaalin ruokakriisin kanssa.
EU-maissa ei ole syytä valmistautua suoranaiseen elintarvikepulaan. Jo nyt kuitenkin nähdään, että hinnat ovat lähteneet rakettimaiseen nousuun ja se aiheuttaa huomattavia ongelmia erityisesti pienituloisille kotitalouksille kaikkialla Euroopassa.
Unionin pitää myös vääjäämättä paikatta sitä vajetta, jonka Ukrainan ja Venäjän viljan- ja öljykasvien tuotannon romahtaminen aiheuttaa.
Macron ei ole vaatimuksineen yksin. Myös Saksassa, Italiassa ja Espanjassa tuottajajärjestöt ja hallitukset ovat korostaneet, että vihreän kehityksen ohjelman painopisteet pitää miettiä uudelleen.
Euroopan maataloustuottajien etujärjestö Copa-Cogeca on maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskille lähettämässään vaatimuslistassa korostanut, että "pellolta pöytään -strategian paradigmaa on muutettava lähtien sen tarkoituksesta, tavoitteista ja aikataulusta".
Wojciechowski, jota yleisesti pidetään Ursula von der Leyenin johtaman komission yhtenä heikoimpana lenkkinä, on viime päivinä yrittänyt profiloitua sekä komission sisällä että myös jäsenmaiden ja europarlamentaarikkojen suuntaan.
Maatalouskomissaari painotti viime viikolla EU-parlamentin maatalousvaliokunnalle, että EU:n maatalouspolitiikan pitää jatkossa taata ruokaturva kaikille EU-kansalaisille ja varmistaa myös se, että unioni kykenee osaltaan vastaamaan viennillä globaalista ruokahuollosta. Wojciechowskin mukaan ruokaturvallisuudesta ja kestävästä kehityksestä huolehtiminen eivät sulje toisiaan pois.
EU-parlamentissa merkit komission suunnan muuttumisesta jakavat mielipiteitä. Vihreät pelkäävät, että EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa jarrutetaan nyt Ukrainan sodan varjolla. Keskustaoikeiston (EPP) europarlamentaarikot taas pitävät muutosta tervetulleena.
Hollantilaisen komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin siipien suojissa etenevä vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) ja erityisesti tapa, jolla sitä on valmisteltu, on jo pitkään herättänyt närää komission sisällä.
Siksi puheenjohtaja von der Leyen on painanut jarrua sekä ennallistamislakien että myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä määrittelevien esitysten kanssa.
"Mitään uutta ajankohtaa julkaisemiselle ei ole määritelty", MT:n komissiolähde kertoo. Mitä ilmeisimmin kyse ei siis ole pelkästä julkaisun siirtämisestä, vaan nimenomaan esitysten sisältöjen rukkaamisesta.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
