Pääministeri Sipilä leikkausuhan alla olevasta EU:n maatalousbudjetista: Tärkeää, että maanviljelystä voidaan harjoittaa kaikissa osissa unionia

Myös ahvenanmaalaisia kuullaan, jos Suomi saisi lisäpaikan Euroopan parlamenttiin, pääministeri Sipilä toteaa. Kuva: Sakari Piippo

EU-johtajat neuvottelivat perjantaina ensimmäistä kertaa EU-budjetista vuosille 2021–2027.

Maatalousrahoituksen säilyminen on Suomelle tärkeää, huippukokouksessa Suomea edustanut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi.

"Meille on tärkeä kysymys, että maanviljelystä voidaan harjoittaa kaikissa osissa unionia."

Sipilän mukaan taustakeskusteluissa moni jäsenmaa on antanut tukensa sille, että maatalouden rahoitukselle voidaan tulevissa neuvotteluissa saavuttaa hyvä saanto.

Maatalouden lisäksi EU:n uusiin haasteisiin tulee löytää rahaa.

"Pitää löytää joustoa rahoittaa maahanmuuton kysymyksiä, tutkimusta, puolustusta ja tuotekehitystä. Olennaista on, että käydään luovakin keskustelu, millä kriteereillä rahoja jaetaan", Sipilä sanoi.

Epävirallisen huippukokouksen kuumin kysymys EU-budjetissa koski sitä, paljonko jäsenmaat ovat valmiita laittamaan yhteiseen kassaan.

EU-maksut ovat jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta nykyisin noin prosentin.

Tanska, Ruotsi, Hollantia ja Itävalta ovat ajaneet tiukinta linjaa, eivätkä ne halua kasvattaa budjettia piiruakaan yhdestä prosentista.

Suomi on kertonut Saksan, Baltian ja Visegrad-maiden lisäksi, että EU-menoja voidaan mahdollisesti kasvattaa. Pääministeri Sipilä uskoo, että tulevat maksut ovat noin yhden prosentin ja 1,1 prosentin välillä.

Kaikki jäsenmaat ovat olleet yksimielisiä, että osa leikkauksista haetaan alue- ja maatalousrahoista.

Valittava laskentatapa Britannian erosta syntyvän budjettiaukon kattamiseksi vaikuttaa merkittävästi tulevan EU-budjetin suuruuteen.

Brexitin vaikutus riippuu siitä, leikataanko Britannian koko nettomaksuosuus vai pelkästään sen EU:lle suoritettavat maksut unionin kassasta.

Suomen kanta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituksen koossa.

Valtioneuvoston alustavan selvityksen perusteella EU:n budjetti pienenisi noin 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.

Silloin jäsenmaksut nousisivat 1,05 prosenttiin, ja Suomen jäsenmaksu kasvaisi noin 240 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan komissio on vihjannut, että brexitin jättämä budjettiaukko tulisi täyttää puoliksi säästämällä ja puoliksi uudella rahalla. Komissio esittää toukokuussa ensimmäiset hahmotelmansa EU-budjetin suuntaviivoiksi.

Komission mukaan yksi prosentti ei riitä kattamaan kaikkia rahatarpeita, vaan maiden tulisi olla valmiita pistämään lisää rahaa yhteiseen kassaan. Komissio on arvioinut, että lopullinen budjetti olisi 1,1–1,2 prosentin välillä jäsenmaiden bruttokansantulosta.

Euroopan parlamentti esittää, että budjetti voisi nosta jopa 1,3 prosenttiin.

Budjettineuvotteluiden lisäksi EU-johtajat keskustelivat parlamentin uudelleen järjestämisestä.

Useat jäsenmaat, myös Suomi, ovat saamassa Britannian lähdettyä lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Parlamentti pienenee brexitin seurauksena näillä näkymin nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilä ilmoitti perjantaina, että myös ahvenanmaalaisten mielipiteitä kuullaan, jos Suomi saa lisäpaikan.

Kolmas huippukokouksen teema oli tulevien europarlamenttivaalien kärkiehdokkaat. Euroopan komission ja parlamentin ajaman kannan mukaan suurimman EU-ryhmän kärkiehdokkaasta tulisi automaattisesti seuraava komission puheenjohtaja.

Jäsenvaltiot ovat kuitenkin vastustaneet kyseistä esitystä.