Politiikka

Onnea Viro! Itsenäisyyden 100-vuotispäivää juhliva Viro rakennettiin tyhjästä vaurastuvaksi yhteiskunnaksi

Politiikka 24.02.2018

”Tulkaa Viroon. Älä mene vain Tallinnaan, Virossa on paljon muutakin. Oma silmä on kuningas”, Viron Helsingin suurlähettiläs Margus Laidre kehottaa.


Jaana Kankaanpää
Viron Suomen-suurlähettiläs Margus Laidrelle yksi itsenäisyysjuhlien kohokohta on Turun kirjamessut syksyllä. Silloin teemana on Viron kirjallisuus.
Viron Suomen-suurlähettiläs Margus Laidrelle yksi itsenäisyysjuhlien kohokohta on Turun kirjamessut syksyllä. Silloin teemana on Viron kirjallisuus.
Aron Urb / EestiVabaariik 100
Viron liput ovat näyttävästi mukana itsenäisyyspäiväjuhlinnassa.
Viron liput ovat näyttävästi mukana itsenäisyyspäiväjuhlinnassa.

Tyhjästä nousee vaurastuva yhteiskunta, otsikoi Maaelu Tulevik paperiversion viikonvaihdesivuilla perjantaina.

Maaelu Tulevik on tietysti Maaseudun Tulevaisuus Viroksi ja nimellä juhlistettiin Viron itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivää, joka on tänään lauantaina.

Siis Onnea Viro, toivottaa lämpimästi Maaseudun Tulevaisuus.

Vaurastuvan Viron itsenäisyysjulistus luettiin ensimmäisen kerran 23.2.1918 Pärnussa. Maa oli sekavassa tilassa, sillä saksalaiset olivat aloittaneet hyökkäyksen Baltiaan. Julistusta oli jo yritetty muutamana päivänä, eikä Pärnun julistuksesta tullut virallinen.

Seuraavana päivänä Tallinnassa onnistuttiin, ja Viro oli itsenäinen.

Ensimmäiset juhlat eivät kestäneet kauan, sillä jo seuraavana päivänä saksalaiset miehittivät Tallinnan. Sen jälkeen miehittäjiä on tullut vuorotellen idästä ja etelästä, mutta niistä on päästy eroon.

Siksi vapaan Viron itsenäisyys tuntuu nyt erityisen makealta.

”Vapauden puute on ollut niin kova, että juhlat kestävät kolme vuotta. Minulle huippuhetki on lokakuussa, kun Viro on Turun kirjamessujen teemamaa”, Viron Suomen-suurlähettiläs Margus Laidre sanoo.

Juhlat päättyvät helmikuussa 2020, kun on Tarton rauhan vuosipäivä. Silloin Viro ja Neuvosto-Venäjä solmivat rauhan.

Juhlien pääpäivä on tänään lauantaina. Kello 11.00 on sotilasparaati ja illalla presidentti Kersti Kaljulaidin vastaanotto.

Karheasta menneisyydestä huolimatta nyky-Viro alkaa Laidren mukaan muistuttaa Pohjoismaita. Hän toivoisi, että se olisi Viron suunta.

”Minulla on unelma: Uusi Pohjola. Siihen kuuluisivat Pohjoismaat ja Baltian maat. Yhteistyöllä saisimme enemmän painoarvoa. Mentaliteetti ja taloutta koskeva ymmärrys ovat jo hyvin yhteisiä.”

Laidre haluaisi virittää Viron ja Suomen välille lisää yhteyksiä. Esimerkiksi koulujen väliset ystävyys­vierailut toisivat kansoja lähemmäksi.

”Yhteydet ovat tiiviit ja laajat, mutta syvyys puuttuu. Virolaiset ovat töissä ja suomalaiset käyvät ostoksilla. Ihmisten pitäisi ruveta puhumaan toistensa kanssa.”

Eroa Suomeen löytyy siinä, että Viro vaikuttaa olevan näppärämpi liikkeissään. Ainakin digitaalisissa järjestelmissä maa on niin hyvä, että Viroon päin katsotaan kiinnostuneesti.

Ehkä ketteryys on perua 1990-­luvun alusta, jolloin nuori sukupolvi alkoi rakentaa maata tyhjästä. Pääministeri Mart Laar oli 32-vuotias vuonna 1992.

”Meillä oli viisas ja kokenut presidentti Lennart Meri ja Neuvosto­liiton taakasta vapaita nuoria naisia ja miehiä”, Laidre kertoo.

Vuonna 2004 EU:hun liittyneistä maista Viro on rakenteiltaan edistyneimpiä.

Ehkä jotain pohjoismaisuutta on siinä, että Viron vuodenvaihteessa päättynyttä EU-puheenjohtajuuskautta on kehuttu jämäkäksi.

MT kritisoi 15.11.2017 Viron toimia metsäpolitiikassa ja silakkakiintiöissä, mutta kokonaisuutena kautta on pidetty hyvänä. Toisenlaista palautetta on kuultu esimerkiksi nykyisen puheenjohtajan Bulgarian kaudesta.

Oppia haettiin 1990-luvulla Suomesta.

Esimerkiksi koululaisten kykyjä mittaavassa Pisa-­testissä Viron lapset ovat menneet suomalaisten ohi.

Erityisesti poikien tulokset luonnontieteissä ovat parantuneet, kun Suomessa poikien vaikeudet koulussa ovat herättäneet huolta.

Viron itsenäistyminen 1918 oli mahdollista historian oikusta. Ensimmäisen maailmansodan melskeissä syntyi useita eurooppalaisia kansallisvaltioita, ja Viro itsenäistyi siinä samalla.

”Meillä on käynyt kaksi kertaa tuuri. Toisella kerralla tuuri oli vielä parempi”, Laidre sanoo.

Toisella kerralla hän tarkoittaa Neuvostoliiton romahtamista 1990-luvun alussa. Silloin itsenäistyminen ei vaatinut veren vuodattamista.

Viron ja Suomen väliset suhteet ovat olleet läheiset kautta historian. Maat ovat olleet kaksi kertaa saman valtion, Ruotsin ja Venäjän, osia.

Naapurikansat ovat taistelleet rinta rinnan. Viron vapaussodassa 1919–1920 taisteli vajaat 4 000 suomalaista vapaaehtoista Pohjanpoikaa.

Toisessa maailmansodassa Virosta tuli Suomen jatkosotaan noin 3 500 miestä. Heitä kutsuttiin Suomen-­pojiksi.

Viron toisen itsenäistymisen alla 1980-luvun lopussa Suomi tuki Viroa salassa. Tukea kanavoitiin kulttuurin kautta Tuglas-seuran välittämänä.

Toisen maailmansodan aikaan Viro jäi kuitenkin yksin.

”Ei pidä paikkaansa, että emme olisi pyytäneet apua. Kukaan ei auttanut meitä”, Laidre sanoo.

Se oli opetus, joka ohjaa Viron nyky­politiikkaa.

”Ei ikinä yksin. Historia kertoo, että yksin emme pärjää. Olemme liian pieni kansa”.

Siksi Viro liittyi EU:hun ja Natoon heti kun se oli mahdollista. EU:lla oli silloin 75 prosentin kannatus. Nykyisin kriittisiä ääniä on enemmän, mutta kannatus on pysytellyt ennallaan.

Kansallistunne säilyi miehityksen aikana oman kielen ja tarinoiden ansiosta.

”Isovanhemmat olivat elossa. Vanhemmat muistivat, mikä oli vapaan Viron merkitys. Muisto oli elävä, joten uusi itsenäistyminen tuli oikeaan aikaan.”

Laidre arvioi, että parissa vuosikymmenessä neuvostovaikutus olisi voinut jo tuhota muistot.

Muuttoliike on kulkenut maalta kaupunkeihin ja Virosta ulkomaille. Esimerkiksi Suomessa asuu nykyisin noin 70 000 virolaista.

”Vapauden ja itsenäisyyden tärkein asia on, että heillä on oikeus tulla milloin vain takaisin. Se on vaikea ymmärtää kansoille, jotka ovat olleet vapaita tuhat vuotta. Mutta Suomessa ja Virossa se muistetaan”, Laidre tuumaa.

Liikennettä on myös takaisin. Laidren mukaan muutto Suomeen päin on vähentynyt viime vuosina.

Suomella on ollut tapana opastaa Viroa, mutta Laidre ei halua neuvoa Suomea.

Suurlähettiläs antaa kuitenkin mielellään vinkin.

”Tulkaa Viroon. Älä mene vain Tallinnaan, Virossa on paljon muutakin. Oma silmä on kuningas.”

Lue myös Maaelu Tulevikin muut Viro-jutut:

MT juhlii satavuotiasta Viroa - viikonlopun lehti on Maaelu Tulevik

Veteraani Suomen-poika Raul Kuutma: ”Elämä vapaassa Virossa on yhtä juhlaa”

Maaelu Tulevik herätti huomiota myös Virossa:

Soome „maaleht” ilmus täna eestikeelse nimega Maaelu Tulevik

Aiheeseen liittyvät artikkelit