Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare muistuttaa, että kylmillään ollutta tulisijaa ei saa lämmittää liian aggressiivisesti. Kuva: Nuohousalan Keskusliitto
Tiedätkö, montako nuohoojaa Suomessa on? Naisten osuus on noussut huimasti viime vuosina
Nuohous on sekä paloturvallisuuden että huoltovarmuusverkoston ylläpitoa.
Pyhäjokinen Saara Mustakallio on toiminut nuohoojayrittäjänä noin 13 vuotta. Kuva: Anne AnttilaNuohoustoimintaa voidaan pitää yhtenä vanhimpana paloehkäisyn toimintamuotona. Suomen ensimmäinen valtakunnallinen palolaki tuli voimaan vuoden 1934 alussa. Silloin nuohoustoiminnasta tuli lakisääteinen ja pakollinen osa palotointa.
Nuohoojat olivat suorittaneet tutkintoja jo useita vuosikymmeniä ennen kuin nuohoojan ammattitutkintovaatimus kirjattiin vuoden 1976 alussa voimaan tulleeseen palo- ja pelastustoimilakiin.
Suomessa on viimeisimmän selvityksen mukaan noin 830 nuohoojaa, joista naisten osuus on 35 prosenttia.
Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokareen mukaan Suomessa on muutama nuohoojia kouluttava oppilaitos. Myös Nuohousalan Keskusliitto on perustamisestaan lähtien kouluttanut nuohoojia, sillä Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa on hyvin vähän nuohousalan opetusosaamista.
”Oppilaitokset vastaavat viime kädessä koulutuksesta, vaikka työssä oppiminen tapahtuukin pääosin työpaikalla ja työpaikkaohjaajan johdolla. Oppisopimuskoulutuksella on selkeä suosio”, Murtokare sanoo.
Nuohous on edelleen perinteinen käsityöammatti.
”Jopa dronen käyttömahdollisuuksia tutkitaan, mutta nuohous sisältää kuitenkin sellaisia toimintakokonaisuuksia, mitä kone ei pysty vielä kokonaan korvaamaan”, Murtokare sanoo.
Alan vaatimukset ovat ajan myötä kasvaneet. Myös tulisija-alaa ohjaava EU-sääntely tuo oman lisänsä.
”Nuohouskäynti ei ole nykypäivänä ainoastaan tuhkien ja palamisjätteen poistamista tulisijasta ja savuhormista, vaan oleellista on laitteiston paloturvallisuuden varmistaminen”, Murtokare luonnehtii.
Nuohoojien pääasiallisia työtehtäviä ovat tulisijojen ja savuhormien nuohous, tarkastus sekä huolto.
Tulisija on tällä hetkellä ainoa sähköstä riippumaton laite, jolla voidaan valmistaa ruokaa ja lämmittää rakennusta.
”Nuohoojat tarkkailevat lisäksi henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Lisäksi riippuen yrityksen palveluntarjonnasta, nuohoojien työtehtäviä ovat myös muun muassa lämmityskattiloiden- ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukset sekä opastus lämmitykseen liittyvissä asioissa. Jos nuohooja havaitsee tulisijoissa ja savuhormeissa puutteita tai vikoja, joista voi aiheutua tulipalon vaara, hänen on ilmoitettava niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle.”
Murtokare muistuttaa, että kylmillään ollutta tulisijaa ei saa lämmittää liian aggressiivisesti, sillä suuret ja äkilliset lämpötilavaihtelut voivat aiheuttaa vaurioita tulisijan ja piipun rakenteisiin.
Kiinteistön omistajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia myös kattoturvatuotteiden turvallisesta kunnosta nuohoustyötavasta huolimatta.
Nykyinen maailman tilanne on lisännyt kuluttajien tietoisuutta varautumisesta ja huoltovarmuudesta. Tulisija on tällä hetkellä ainoa sähköstä riippumaton laite, jolla voidaan valmistaa ruokaa ja lämmittää rakennusta. Tätä taustaa vasten ajateltuna nuohous on sekä paloturvallisuuden että huoltovarmuusverkoston ylläpitoa, Murtokare linjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
