EU:n neuvosto ja parlamentti venymässä Suomen toiveisiin tulevasta maatalouspolitiikasta – "Ymmärretään, mitä pohjoinen valtio kuten Suomi tarvitsee"

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) tapasi torstaina Brysselissä kolme komissaaria kertoakseen Suomen painopisteistä tulevassa cap-uudistuksessa. Kuva: Sanne Katainen

Suomen maatalouslinjaukset nauttivat vahvaa kannatusta EU:ssa. EU-jäsenmaiden maatalousministereistä koostuva maatalousneuvosto sorvaa tänään maanantaina päätelmiä, millainen tulevasta maatalouspolitiikasta (cap) tulee.

Kokouksesta odotetaan pitkää, sillä jäsenmailla on vaihtelevia kantoja. Kovin vääntö käydään tuotantosidonnaisista ja epäsuotuisten alueiden tuista, jotka Suomelle ovat yleiseurooppalaisesta linjasta poiketen tärkeitä.

”Jos maanantaina yksikin jäsenmaa sanoo ei, käsittely venyy", virkamiehet kertovat.

EU-komissaareja Brysselissä torstaina tavannut maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) on kuitenkin toiveikas, että neuvosto ottaa mallia komissiolta.

Suomen toiveita kuuntelivat tarkalla korvalla EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, budjettikomissaari Günther Oettinger sekä maatalouskomissaari Phil Hogan.

”Komissaaritapaamiset olivat rohkaisevia. Täällä ymmärretään, mitä pohjoinen valtio kuten Suomi tarvitsee. Meille ongelmallinen maatalouden kannattavuus näkyy myös komission papereista hyvin”, Leppä kertoo tapaamisista.

”Toimme esille, että täytyy tehdä toimenpiteitä, että maatalouden kannattavuutta voidaan kohentaa.”

Lepän mukaan komission marraskuussa julkaisema tiedon­anto on hyvä pohja keskustelulle. Paljon on kuitenkin kiinni 2020-luvun rahoituksesta.

Komissiolta odotetaan lainsäädäntöesityksiä capista kesäkuussa sen jälkeen, kun se on ensin kertonut suunnitelmansa EU-budjetista toukokuussa.

”Oma viesti meillä on, että jos viljelijöille asetetaan vaatimuksia, niin rahoituksen tulee olla yks yhteen sen kanssa. Toukokuussa katsotaan, että pilkun paikka on oikeassa kohdassa”, ministeri kuvailee tulevaa vaikuttamistyötä sekä rahoitus- että cap-neuvotteluissa.

Suomen kanta budjettineuvotteluissa on, että jäsenmaksuja voidaan tarvittaessa nostaa. EU-maksut ovat nyt prosentin luokkaa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Komissio on vedonnut jäsenmaita maksamaan lisää yhteiseen kassaan, sillä uudet haasteet ja Britannian EU-ero aiheuttavat leikkauspaineita. Jos tulevaa EU:n budjettia ei kasvateta, myös maatalouspolitiikan rahoitus supistuu.

Suomen budjettilinjaus on saanut EU:n päättäjien keskuudessa ilahtuneen vastaanoton.

”Komissaarit olivat tyytyväisiä, että joustonvaraa on. Valtioneuvoston kanta on meille erittäin hyvä työkalu”, Leppä toteaa.

Neuvoston lisäksi myös Euroopan parlamentti sorvaa kantojaan capista. Parlamentin raportoijan Herbert Dorfmannin luonnos on otettu Suomessa myönteisesti vastaan.

Lausuntoluonnos tukee vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, ruokaturvaa ja budjettia.

Dorfmann haluaisi ohjata maataloustukea nykyistä enemmän pienemmille tiloille. Hän ehdottaa järjestelmää, jossa pienillä tiloilla tukea kasvatetaan, ja vastaavasti suurempien tilojen tukea vähennetään.

Lisäksi raportti tukee komission ehdotusta uudesta ”toimeenpanomallista”, joka antaa jäsenmaille valtaa päättää toimenpiteistään.

Täysistuntosalissa capista äänestettäneen toukokuussa, mutta sitä ennen mepit saavat tehdä muutosesityksiä Dorfmannin päätelmiin.

Pientä hiomista Dorfmannin linjauksiin on vielä tehtävä, suomalaiset virkamiehet kertovat.

”Raportissa heitellään ykköspilarin ja kakkospilarin potit yhteen, vaikka toinen on suoraa tukea ja toinen korvausta esimerkiksi ympäristöteoista.”