EK:n puheenjohtaja huolissaan ulkomaille karkaavista osaajista: "Houkuttimina kansainvälinen työ, paremmat palkat, alempi veroaste, edullisempi asuminen"

Ennen Veli-Matti Mattilaa EK:n johtoon on noussut teollisuuspatruunoita. Palvelualalta liiton kärkeen siirtynyt Mattila uskoo, että yritysjohtajien palkitseminen on Suomessa maltillista. Kuva: Markku Vuorikari

Yritysjohtajien palkitsemien on Suomessa maltillisella tasolla, jos niitä verrataan kansainvälisten yritysjohtajien palkkoihin, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila.

Julkisuudessa johtajien palkoista kirjoitetaan säännöllisesti. Verotietojen julkisuus mahdollistaa tulojen vertailun.

"Siitä on tullut viihdettä."

Johtajien tuloja verrataan keskivertopalkansaajien ansioihin ja pohditaan mikä on yhteiskunnassa kohtuullista. Johtajan kuuluisi olla yhtä aikaa vaatimaton, mutta kuitenkin myydä itsensä firmalle ympärivuorokautisesti.

"Palkitseminen on yritysten omistajien asia. Kyse on parhaan mahdollisen osaamisen ja kokemuksen sitouttamisesta. Siinä pitää luovia", pohtii Mattila.

Varovaisista kommenteista voi arvailla, että Mattila taitaa kannattaa palkkamalttia myös johtajien kohdalla.

2000-luvun alun optio-ohjelmat ovat taaksejäänyttä elämää. Nykyään kannustinjärjestelmiä on rajattu Suomessa huomattavasti.

"On tärkeää, että palkitseminen sopii suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Palkitseminen on meillä erittäin maltillista verrokkimaihin verrattuna. Lisäksi verotus on meillä kovaa."

Riski kasvaa, että parhaat osaajat valuvat maailmalle.

"Osaajia houkuttaa kansainvälinen työ, paremmat palkat, alempi veroaste, edullisempi asuminen. Kynnys lähteä on mataloitunut. Meillä puhutaan yhtä aikaa työvoimapulasta ja mietitään miten saadaan lisää maksajia eläkkeille, mutta valitettavasti samaan aikaan osaamisen terävää kärkeä häviää."

Yritysjohtajilta odotetaan tänä päivänä entistä enemmän. Johtajan pitäisi olla mallina ja osata toimia aina oikein.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän Me too -keskustelun myötä yrityksissä on herätty pohtimaan myös häirintää.

"Häirintä on ilmiö, johon pitää puuttua heti. Sitä ei voi sallia missään olosuhteissa", toteaa Mattila.

Me too -keskustelu sai aikaiseksi sen, että myös EK:ssa tehtiin kansalaiskysely aiheesta. Tuloksena selvisi, että yrityksissä on olemassa häirintää. Sellaista, josta ei puhuta.

"On johdon tehtävä luoda sellainen ilmapiiri, että ihmiset uskaltavat puhua ja sanoa ei, kun siltä tuntuu. Yritysjohdon tulee olla esimerkkinä, tässäkin asiassa. Toisten kunnioittaminen ja käytöstavat ovat perusasioita, jotka kuuluvat jokaiseen työyhteisöön."

EK:n puheenjohtaja on valittu nyt ensimmäistä kertaa perinteisen patruunateollisuuden ulkopuolelta. Suomen elinkeinoelämän ykkösvaikuttajan tehtävään kuuluu edustaa kaikkia, mutta oma mausteensa taustasta syntyy.

"Olen ensimmäinen puheenjohtaja palvelupuolelta. Elisa on Suomen kymmenen suurimman yhteisöverojen maksajan joukossa. EK:ssakin halutaan tuoda esiin palvelupuolen merkittävyys suomalaisessa yhteiskunnassa."

Mattila muistuttaa, että 68 prosenttia viennin kasvusta on tullut 2000-luvulla palveluviennistä. Palvelujen merkitys Suomelle vain kasvaa.

"Nyt myydään palveluina asioita sen sijaan, että myytäisiin vain tuotteita. Se on tulevaisuutta ja mahdollistaa kasvua. Raudan hinta menee alas. Arvo on osaamisessa, jota myydään raudan päälle."

Iso osa myynnistä ei ole enää edes laiteriippuvaista. Suomen palveluviennin arvo on tällä hetkellä jo 24 miljardia euroa vuodessa.

"Meille täällä Suomessa, missä ei ole mahdollista pyörittää niin paljoa isoa teollisuutta, osaamisen vienti on erityisen arvokasta."

Suomalaisesta insinööristä on tullut vientituote. Harva diplomi-insinööriksi 90-luvulla opiskelemaan lähtenyt on osannut aavistaa, että työstä on tullut niin kansanvälistä.

"Työn kulttuuri on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa merkittävästi. Toisaalta työtä voi tehdä mistä vaan, vaikka mökiltä."

Veli-Matti Mattila on ehtinyt kokeilla myös omia siipiään maailmalla. Diplomi-insinööriksi Otaniemessä opiskellut Mattila päätyi valmistuttuaan töihin Suomen Ericssonille. Useiden vuosien komennuksilta Sveitsissä ja Los Angelesistä kertyi kansainvälistä kokemusta.

Vuonna 2003 Mattila siirtyi Elisan toimitusjohtajaksi. Matkapuhelinmarkkina oli murroksessa.

"Silloin meillä oli Elisassa haasteita. Toimiala oli hyvien kasvunäkymien jälkeen hiukan lysähtänyt. Piti sopeutua markkinatilanteeseen."

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiston joukossa Veli-Matti Mattila on selviytynyt pitkälle. Miehen puheesta kuulee, että toimiala kiinnostaa ja on vienyt mennessään.

"Teknologia tuo koko ajan uutta. Olemme lähellä kuluttajaa ja yrityksiä. Ympäristö muuttuu kaiken aikaa. Äkkiä siinä yksi 15 vuotta vierähtää, ettei huomaakaan."

Mattila muistuttaa, ettei isoa laivaa johdeta yksin. Hän puhuu mieluummin meistä kuin minusta.

"Olen täällä vain yksi joukossa. Me elisalaiset yhdessä olemme saaneet paljon aikaiseksi."