Maatalousneuvosto sai varmistuksen: EU sallii ennakkomaksut kuivuudesta kärsiville jäsenmaille

Kuivuudesta kärsivät EU-maista erityisesti Puola, Baltian maat, Suomi sekä Ruotsi. Kuva on Belgiasta. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

EU:n jäsenmaiden maatalousneuvosto sai kuulla komissiolta maanantaina, että tukien maksatuksia aikaistetaan piinaavan kuivuustilanteen takia lokakuulle joulukuun sijaan.

Suomesta neuvoston kokoukseen osallistui maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Hän on tyytyväinen päätökseen, jossa tukien maksaminen alkaa syksyllä.

”Tukimaksatusten ensimmäinen erä voidaan maksaa 85-prosenttisesti. Vaikka raha ei kasva, päätös on tärkeä viljelijöiden taloudellisen tilan helpottamiseksi”, Leppä sanoo.

Lepän mielestä aikataulumuutos riittää toistaiseksi, mutta myös muita toimia mietitään satokauden edetessä.

Leppä kertoo komission suhtautuvan avoimesti mahdollisiin joustoihin, jotka Suomessa koskevat ”valtiontukisuuntaviivoja sekä erilaista lainsäädäntöä, mitä katsotaan tarpeelliseksi”.

”Tämän kuun lopussa tiedetään tilanne tarkemmin, ja tehdään uusia johtopäätöksiä. Teemme arvioita kotimaassa koko ajan siitä, mitä tarpeita meillä on”, ministeri kommentoi muita kuivuustoimenpiteitä, joilla viljelijöiden tilannetta voitaisiin helpottaa.

Kuivuudesta kärsivät EU-maista erityisesti Puola, Baltian maat, Suomi sekä Ruotsi.

Pohjois-Euroopan tuottajajärjestöt lähettivät kesäkuussa maatalouskomissaari Phil Hoganille kirjeen, jossa he pyytävät Euroopan komissiolta apua useita kuukausia kestäneeseen kuivuuteen.

”Vaadimme komissiota seuraamaan kehitystä tiloilla ja valmistelemaan korvaavia toimenpiteitä, joilla ylläpidetään tilojen toimintaa”, järjestöt kirjoittavat.

”Tämä on jo kolmas vuosi peräjälkeen, kun sää vaikuttaa viljelyyn, ja tuottajien talous on tiukoilla. Tuottajat tarvitsevat positiivisen vastauksen vakavaan tilanteeseen ja lupauksen, ettei heitä jätetä ongelmiensa kanssa yksin”, kirje muistuttaa.

MTK:n peltokasvivaliokunta ehdotti, että kuivuudesta kärsiville tiloille maksetaan sadan euron hehtaarikohtainen lisätuki.

Unionin maatalousministereistä koostuva maatalousneuvosto kokoontui maanantaina Brysseliin neuvottelemaan kuivuustilanteen lisäksi EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap), joka etenee vauvan askelin.

Neuvoston puheenjohtajamaana on aloittanut Itävalta. Itävallan ensimmäisenä teemana cap-uudistuksessa on hallinnon yksinkertaistaminen, josta vaihdettiin maanantaina jäsenmaiden kantoja.

Konkreettisia edistysaskelia ei vielä saavutettu. Keskustelu pysyi kuitenkin aktiivisena.

”Kritiikkiä saivat pakolliset toimenpiteet, joita komissio ehdottaa”, Leppä kertoo.

Ministeri viittaa Euroopan komission ympäristö- ja ilmastovaatimuksiin, joita edellytetään jäsenmailta tukien maksatusta varten. Näitä ovat esimeriksi turvemaiden suojelu ja jatkuva kasvipeitteisyys pelloilla. Maatalousministereiden mielestä ehdotus on hallinnollisesti turhan raskas.

”Ympäristö- ja ilmastokokonaisuutta pitää viedä eteenpäin. Samalla tulee keskittyä siihen, että se on kannustavaa, ja sillä saadaan toimenpiteitä aikaan”, Leppä vetoaa.

Ranska ja Saksa esittelivät yhteisen kannanottonsa, jossa kritisoidaan maatalousbudjettiin esitettyjä leikkauksia. Myös Suomi yhtyy suurten maatalousmaiden linjaan.

”Rahoituksen ja toimenpiteiden tulee olla tasapainossa.”