Kolumni

Missä populismi, siellä ongelma

MT:n kolumnisti, tutkija Juho Rahkonen kertaa populismin vaiheita suomalaisessa politiikassa.

Toivottavasti perussuomalaiset eivät pärjää vaaleissa!

Tämä saattaa kuulostaa puolueettoman mielipidetutkijan sanomana oudolta, joten antakaas, kun selitän.

Minulla ei ole mitään perussuomalaisia vastaan, suhtaudun heihin samalla tavalla rakentavan kriittisesti kuin muihinkin puolueisiin. Jokaisella puolueella on mielestäni jotain annettavaa demokratialle; puolueet edustavat erilaisia äänestäjäryhmiä ja näiden intressejä.

Puolueiden kannatuksen historiasta kuitenkin nähdään, että populismi nostaa päätään nimenomaan huonoina aikoina.

En ollut syntynytkään, kun keskustapopulistinen SMP sai vuoden 1970 suurvoittonsa. Se heijasteli sen ajan yhteiskunnallisia kipupisteitä, kuten Veikko Vennamon kritisoimaa ”talonpojan tappolinjaa”.

SMP:n seuraajan perussuomalaisten taivalta olen seurannut läheltä reilun kymmenen vuoden ajan.

Vuosina 2010–2011 perussuomalaisten kannatus kohosi raketin lailla lähes 15 prosenttiyksikköä. Jopa eduskuntavaalien äänestysprosentti kasvoi perussuomalaisista innostuneiden uusien äänestäjien myötä, vaikka se oli siihen asti laskenut vaali vaalilta.

Perussuomalaisten nousun perimmäiset syyt olivat vuonna 2008 iskeneessä maailmanlaajuisessa finanssikriisissä ja sitä seuranneessa taloustaantumassa. Timo Soini onnistui poliittisella nerokkuudellaan puhuttelemaan äänestäjiä, jotka olivat tyytymättömiä maailman menoon ja pelkäsivät oman sosiaalisen ja taloudellisen asemansa heikentyvän.

Euromaiden tukipaketit toimivat oivallisesti syntipukkeina. Vaalikeväänä 2011 Soini lausui televisiohaastattelussa ääni väristen: ”Ei ole olemassa mitään vihreitä veroja – on vain veroja, jotka kansa maksaa”.

Poliittinen klassikko oli syntynyt.

Vuosina 2015–2018 Suomessa oli lyhyt taloudellinen nousukausi, ja sen seurauksena perussuomalaisten kannatus painui alle kymmenen prosentin.

Syksyllä 2019, kun taloudessa alkoi taas näkyä mustia pilviä, perussuomalaisten kannatus nousi takaisin parinkymmenen prosentin tasolle.

Auta armias, kun koronakriisin varjolla otetut kymmenien miljardien eurojen velat lankeavat autoilijoiden ja työssäkäyvien maksettavaksi. Lähivuosina 20 prosenttiakaan ei taida riittää, kun perussuomalaisten kannatusta mitataan.

Lue aiemmat Valtakunnanajattelija-kolumnit

Kirjoittaja on perheenisä, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja ja luontokuvaaja Nurmijärveltä. Hän tarkkailee joka toinen viikko palstalla suomalaista yhteiskuntaa.

Populismi nostaa päätään nimenomaan huonoina aikoina.

Lue lisää

Pakkoretkeilijät ja -mökkeilijät piristävät kotimaan taloutta – pelkkä kotimaan ympyröissä luuhaaminen on silti tutkimuslukujen valossa monelle korviketta

Analyysi: Keskustan Saarikko ja perussuomalaisten Halla-aho kokevat molemmat olevansa kuntavaalien moraalisia voittajia, eikä kumpikaan ole väärässä

Suomen kartta on edelleen keskustanvihreä – kokoomus otti komentoonsa etelän suuret kaupungit

Onnistuuko perussuomalaisilta ja keskustalta yhteistyö maaseutukuntien valtuustoissa? Näin Halla-aho ja Saarikko vastaavat