Kolumni

Afganistanin opetuksia

Afganistanin hallinnon nopea sortuminen ja länsimaiden joukkojen äkkilähtö Kabulista antaa aihetta monenlaiseen keskusteluun.

Britit lähtivät Afganistanista runsas sata vuotta sitten häntä koipien välissä. Neuvostoliitto poistui yhtä lailla kallella kypärin 1989. Ja nyt maailman suurin sotakoneisto Yhdysvallat ja länsimaat poistuivat sekasortoisesti maasta Talebanin valtaannousun jälkeen.

Presidentti Niinistö käsitteli Afganistan-teemaa suurlähettiläspäivien puheessaan runsas viikko sitten. Presidentin toteamus, ettei EU:ta ole nähty Afganistanissa, tulkittiin vääräksi EU-kritiikiksi, mikä puolestaan sai aikaan muutaman presidentin kannanottoa kummastelevan puheenvuoron.

Joudun puolustamaan presidentti Niinistön puheoikeutta ja myös esiintymisen asiallista sisältöä. Minusta presidentin lausunto oli enemmän toteava, asiaa valittava kuin arvosteleva. Niinistön viesti oli, että voidakseen toimia omaehtoisesti Eurooppa tarvitsee omaa voimaa. Voima taas edellyttää yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä, sitoutumista yhteisesti valittuun linjaan ja toimeenpanokykyä, sanoi presidentti.

Tuon arvion kanssa on vaikea olla eri mieltä. Kovemminkin tapahtuneen voisi ilmaista. Kaikkien vuosien puheiden jälkeen EU ei ollut niissä pöydissä paikalla, joissa Afganistanin vetäytymisestä ja vetäytymisen aikataulusta päätettiin. Yhdysvallat teki ratkaisunsa omin päin.

Ensin presidentti Trump neuvotteli Talebanien kanssa helmikuussa 2020 kyseenalaisen vetäytymissopimuksen, jolla Yhdysvallat ilmoitti jättävänsä maan neljäntoista kuukauden kuluessa, kunhan Talebanit lupasivat, ettei Afganistanista jatkossa isketä Yhdysvaltoihin.

Biden taas vahvisti amerikkalaisten joukkojen lähtevän elokuun loppuun mennessä. Kummastakaan ratkaisusta amerikkalaiset eivät neuvotelleet eurooppalaisten liittolaistensa kanssa. EU:ta tässä päätöksenteossa ei näkynyt edes sivuovella.

Tällä viikolla Afganistanin tapahtumien opetuksiin ovat tarttuneet EU:n presidentti, Belgian entinen pääministeri Charles Michel ja EU-parlamentin italialainen puhemies David Sassoli.

Michelin mukaan EU:n tulee Afganistanin kokemuksen valossa tavoitella suurempaa päätöksenteon autonomiaa ja suurempaa toimintakapasiteettia maailmassa. Euroopan vaikutusvalta tulee olemaan suurin haasteemme tulevina vuosina ja Afganistan on antanut tästä vahvan demonstraation, sanoi presidentti Michel.

EU-parlamentin puhemies Sassoli taas kaipasi kulkemista kohti todellista EU-maiden yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mitä ilman eurooppalaiset jäävät riippuvaiseksi muiden suurten valtojen hyväntahtoisuudesta ja altistuvat näin harvainvaltaisten maiden uhkille.

EU-presidentin ja EU-parlamentin puhemiehen linjaukset ovat aika lähellä presidentti Niinistön viikon vanhoja arvioita.

Kaiken nyt koetun jälkeen unionissa tarvitaan kriittinen keskustelu omasta toimintakyvystä ja eurooppalaisen äänen kuulumisesta maailmalla. Ulkopolitiikan alueella päätöksentekoa on virtaviivaistettava ja siirryttävä kannanmuodostukseen, jossa jokaisen jäsenmaan hyväksyntää ei vaadita. EU:n omien kriisinhallintajoukkojen käyttömahdollisuuksia on parannettava ja sitä kautta varmistettava, että omaa voimaa puheiden taakse löytyy.

Kriisit maailmalla eivät tule loppumaan. Siksi nyt nähdyn rehellinen arviointi ja myös sen läpikäynti, mitä kestäviä muutoksia 20 vuodessa Afganistanissa saatiin aikaan, on välttämätöntä. Pohdittaviin asioihin kuuluu myös se, missä määrin sotilaallisin keinoin voidaan demokratiaa viedä maihin, joiden kehitystaso on kaukana eurooppalaisesta elämänmuodosta.

Syksyllä täyteen vauhtiin pääsevä EU:n tulevaisuuskonferenssi on hyvä pohdiskelun foorumi myös Afganistanin opetuksille.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Kriisit maailmalla eivät tule loppumaan.

Lue lisää

Saksa nostaa minimipalkkoja isolla harppauksella – Eero Heinäluoma: Korotuksen jälkeen ero Suomen ja Saksan vähimmäispalkkojen välillä on merkittävä

Uutissuomalainen: Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma aikoo harkita ehdokkuutta presidentinvaaleissa

Eero Heinäluoma puolustaa Sauli Niinistöä: "Kovemminkin tapahtuneen voisi ilmaista"

Heinäluoma: Vihreät ottavat keskustasta mallia uhkailemalla lähdöllä hallituksesta, mutta uskotaanko uhkauksiin?