Maltti on valttia
7.1.202201:00
Euroopassa uutiset täyttyvät nyt Ukrainan kriisiin liittyvistä kovista lausunnoista. Jännitteiden aikana on tärkeätä, että vuoropuhelun kanavat ovat auki, diplomatia toimii ja maltti säilyy.
Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat kohtaavat toisensa Genevessä ensi maanantaina. Keskiviikkona on vuorossa Nato–Venäjä-neuvoston kokous ja torstaina puolestaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokous Wienissä. Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit pohjustivat alkavaa neuvottelukierrosta videokeskustelulla joulukuun lopulla.
On enemmän kuin myönteistä, että neuvotteluyhteys on avattu nopeasti ja siinä ovat laajasti mukana kaikki keskeiset toimijat. Euroopan Unionille olisi toivonut keskusteluihin omaa tuoliansa, mutta nyt EU on läsnä jäsenmaidensa kautta. Neuvotteluasetelma kertoo, ettei EU ole sotilaallinen toimija.
Neuvottelujen keskiössä ovat Yhdysvaltain, Naton ja Venäjän keskinäissuhteet sekä Ukrainan asema.
Itä-Ukrainassa jatkuva sotilaallinen konflikti on inhimillinen tragedia ja avoin haava eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä. Ukrainan suvereniteetin palauttaminen ja Minskin sopimuksen täytäntöönpano ovat asioita, joissa edistymistä on nyt syytä laajasti toivoa.
Yksi asia on varma: maanantaina käynnistyvistä neuvotteluista ei ole tulossa lupausta sotilasliitto Naton laajentumisoven sulkeutumisesta. Yhtä vähän tulossa on Ukrainan pääsy Naton jäseneksi lähivuosina.
Sen sijaan neuvotteluiden tulos voi viedä Minskin sopimusta viedään eteenpäin, vähentää jännitteitä ylipäänsä ja vahvistaa käytännön luottamusta lisääviä mekanismeja.
Neuvotteluissa haetaan ratkaisuja poikkeuksellisen nopealla aikataululla, lähimmän kahden kolmen kuukauden aikana ja joka tapauksessa kevään kuluessa.
Tiedossa on, että syksyllä on edessä Yhdysvaltain kongressin välivaalit ja tuon vaalitaistelun alkaessa Yhdysvaltain presidentin mielenkiinto siirtyy Euroopan asioista kotimaahan. Moni tarkkailija pitää mahdollisena, että republikaanit ottavat uudelleen haltuunsa senaatin, ehkä jopa edustajahuoneen enemmistön, minkä jälkeen presidentti Bidenin ulkopoliittinen liikkumatila kapenisi entisestään.
Venäjän kovat puheet ja Ukrainan kiristynyt tilanne heijastelevat myös suomalaiseen keskusteluun. Oma ulkopoliittinen asemamme on onneksi vakaa ja tunnustettu.
Silläkin on merkitystä, että emme omilla toimillamme vedä itseämme pelinappulaksi ja että ymmärrämme omissa toimissamme vakauden merkityksen juuri levottomina aikoina.
Presidentti Niinistö korosti tuoreessa, uudenvuoden puheen jälkeisessä kirjoituksessaan vakauden ja maltin merkitystä. Hän ei siis ole esittämässä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan linjanmuutosta. ”Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, ilmaisen senkin selkeästi”, presidentti Niinistö sanoo.
Moninkertainen ministeri ja itsenäisyytemme ajan ensimmäisiin ulkoministereihin kuulunut Väinö Voionmaa kirjoitti aikoinaan, että "ulkopolitiikassa on ylläpidettävä niitä traditioneja, jotka ylläpitämistä ansaitsevat, kartettava äkkiotteita ja jyrkkiä käänteitä, jotka häiritsevät ulkopoliittista vakaantumista ja hyvää mainettamme maailmalla."
Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, on jatkuvuudella ja ennustettavuudella erityinen merkitys juuri pienen maan ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Toimikaamme itse juuri niin kuin toivomme muidenkin toimivan.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).
- Osaston luetuimmat
