Uutispäällikön kommentti: Koronapandemian oikea vertailukohta on toinen maailmansota — maailma menee nyt uuteen järjestykseen - Kommentit - Maaseudun Tulevaisuus
Kommentit

Uutispäällikön kommentti: Koronapandemian oikea vertailukohta on toinen maailmansota — maailma menee nyt uuteen järjestykseen

Omavaraisuuden merkitys on yhtäkkiä käynyt selväksi jokaisen valtion johtajille.

Koronavirusepidemia on muutamassa päivässä mullistanut suomalaisten arjen.

Maailma ei ole entisensä, mutta mihin tapahtumia pitäisi verrata? Arvioitsijasta riippuen esillä ovat olleet ainakin New Yorkin terrori-iskut, vuoden 2008 finanssikriisi, Neuvostoliiton romahtaminen tai sotavuodet.

Terrori-iskut jäivät mieleen meille, jotka katsoimme niitä suorassa lähetyksessä. Suomalaisten arkea tapahtunut ei kuitenkaan juuri hetkauttanut. Finanssikriisi tuhosi Suomen talouden, mutta velkaelvytyksen ansiosta senkin vaikutus tavalliseen elämään jäi pieneksi.

Berliinin muurin ja Neuvostoliiton romahdus muutti maailman voimasuhteet ja loi tunteen demokratian lopullisesta voitosta. Suomalaiseen arkeen suurin vaikutus tuli idänkaupan romahtamisen myötä.

Lähihistorian vakavin kriisi, 1990-luvun lama mullisti satojen tuhansien suomalaisten elämän. Kaikilta osin laman arvet eivät ole vieläkään umpeutuneet. Valtaosalle ihmisistä lamavuodet olivat kuitenkin tavallista, mutta vaatimatonta elämää.

Suomi on nyt poikkeusoloissa ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien.

Poikkeustila on monella tavalla erilainen kuin 70 vuotta sitten. Yhteistä on, että se koskettaa kouriintuntuvasti meitä kaikkia.

Sodassa vihollinen oli tiedossa, nyt tartunta voi vaania missä tahansa. Ihmisten on vaikea ymmärtää, että arkinen kauppareissu voi olla kuolemanvaarallinen.

Kotirintaman elämä oli täynnä työtä. Nyt moni jää sitä vaille. Sotavuosina kovimman iskun ottivat vastaan pääasiassa nuoret miehet. Tällä kertaa tulilinjalla ovat sairaat, vanhukset ja terveydenhuollon työntekijät.

Epidemian arki on epätasa-arvoinen. Osa viettää sitä mukavasti etätöissä, toiset taistelevat tukkeutuvalla teho-osastolla.

Kukaan ei tiedä, miten epidemiasta selvitään. Hallituksen arvio kuolleista vaihtelee sadoista muutamiin tuhansiin. Laajamittainen tautiaalto vanhusväestön parissa tarkoittaisi vielä synkempiä lukuja.

Tällä viikolla on nähty liikenteen ja palvelualojen lähes täydellinen pysähtyminen. Ensi viikosta alkaen vaikutukset alkavat heijastumaan teollisuustuotantoon, rakentamiseen ja kaikkialle talouselämään. Kahden viikon päästä nähdään, miten terveydenhuolto kykenee vastaamaan potilastulvaan.

Epidemia voi olla Suomessa ja länsimaissa ohi kesään mennessä. Kehittyvissä maissa ja eteläisellä pallonpuoliskolla pahin lienee edessä vasta syksyllä. Maailmantalous tuskin palaa normaaliin tilaan ainakaan vuoteen.

Toisen maailmansodan lopputulos määritteli pitkälle maailmanjärjestyksen, jossa me sen jälkeen olemme eläneet. Iso kuva on ollut globalisaatio, jatkuvasti tehostuva työnjako koko maailman kesken.

Se on nostanut sadat miljoonat ihmiset köyhyydestä ja mahdollistanut yltäkylläisen elämän tavaranpaljouden keskellä. Varjopuolia ovat valtaviksi kasvaneet varallisuuserot ja ympäristön kestokyvyn ylittyminen.

Koronaepidemian jälkeisessä maailmassa kyse on pitkälti siitä, palataanko entiseen, vai puretaanko globalisaation rakenteita pysyvästi. Kiina näyttää toistaiseksi selvinneen taudin hallinnassa, mutta maailmantalouden sukellus on viemässä asiakkaat maailman tehtaalta. Elintason lasku ja laaja työttömyys ovat Kiinan johdolle mahdottomia asioita.

Omavaraisuuden merkitys on yhtäkkiä käynyt selväksi jokaisen valtion johtajille. On vaikea uskoa, että oppi unohtuisi heti, kun tauti hellittää.

Terveyskriisiä seuraa taloudellinen kriisi. Eri maissa päätetään nyt tuhansien miljardien tukipaketeista. Samalla keskuspankit pumppaavat rajattomasti rahaa jo entisestään sitä täynnä olevaan maailmaan.

Ei tarvitse olla suuri ennustaja jos arvioi, että talouden elpymistä seuraa inflaatio. Se voi muuttua laman ja inflaation yhdistelmäksi, stagflaatioksi, jos koronan lamauttama maailmantalous ei pystykään vastaamaan kaikkeen patoutuneeseen kysyntään.

Suomessa talouden pohja oli heikko jo ennen koronaa. Julkisen talouden kestokykyä epidemian jälkeisessä maailmassa voi vain arvailla.

Toista maailmansotaa seurasi ennennäkemätön taloudellinen nousukausi. Sota-ajan investoinnit tuotantoon ja tutkimukseen alkoivat kantaa hedelmää.

Koronan jälkeen nousevat ne alat, joihin nyt investoidaan: Terveydenhuolto, digitalisaatio, ruuan tuotanto, paikallinen ja kestävä talous. Tähänastisen maailman mahtialoja autoteollisuutta, lentoyhtiöitä ja Kiinan tavaratehdasta odottaa raju supistuminen. Kiinnostavinta on nähdä mitä korona tekee kaupungistumisen megatrendille. Maaseutumainen elämänmuoto voi kokea uuden nousun.

Sodan jälkeen syntyivät maailman suuntaa muovanneet suuret ikäluokat. Lähivuosina näemme, toistuuko sama myös koronakriisin jälkeen.

Lue lisää aiheesta:

Uutispäällikön kommentti: Käsien pesu ei enää riitä, koronapandemia testaa demokratioiden kyvyn hallita kriisiä

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

Suomessa maailman viidenneksi paras ruokaturva – Muut Pohjoismaat tulevat perässä

Lue lisää

Korona kuumensi mökkikaupan

Korona pakotti miettimään kulutusta uudelleen

Talous palautuu pubien avauduttua

Finnair kuljetti kesäkuussa 96 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vuosi sitten