Ilmastokartta ottaa aloitteen tuottajille - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Ilmastokartta ottaa aloitteen tuottajille

MTK:n keskiviikkona julkistama ilmastotiekartta skenaarioineen on suoruudessaan ja konkretiassaan merkittävä paperi. Se todennäköisesti muodostaa perustan, jota vasten tulevien hallitusten ilmastotoimia maataloudessa punnitaan.

Skenaarioissa on osoitettu toimenpiteet maatalouden hiilijalanjäljen pienentämiseen. Samoin kustannukset, joilla toimet ovat haluttaessa mahdollisia.

Tiekartta ei syntynyt edunvalvontatyönä, vaan kyseessä on MTK:n ja ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n tilaustyö Luonnonvarakeskukselta. Raportti vastaa työ- ja elinkeinoministeriön eri toimialoilta pyytämiin suunnitelmiin hiilen vähentämiseksi.

Luken laatiman raportin takana on paitsi tutkimustietoa, myös ymmärrys lisätutkimuksen tarpeesta. Reunaehtoina työlle oli, että Suomi tuottaa jatkossakin ruuan kansalaisilleen ja että huoltovarmuus on turvattu myös kriisiaikoina.

Ilmastokartan perusskenaario ei sisällä lisätoimia. Sen perusteella maatalouden hiilipäästöt pienenisivät noin viidellä prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Ensimmäisessä ilmastotoimia sisältävässä mallissa päästöt vähenisivät 29 prosenttia vuoteen 2035 ja 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kunnianhimoisin malli vähentäisi päästöjä 42 prosenttia vuoteen 2035 ja peräti 72 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

On selvää, että suurimmat päästöleikkaukset muuttaisivat maatalouselinkeinoa rajusti. Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen totesikin, että suomalaiset joutuisivat niiden myötä tottumaan monelta osin erilaiseen maatalousmaisemaan.

Hiilitaseen parantaminen edellyttää sekä hiilensidontaa että hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Maa- ja metsätalous ovat tietysti toimialoista käytännössä ainoat, joilla on kyky myös sitoa hiiltä.

Päästöjen vähentäminen liittyisi suurelta osin maankäyttöön. Se tarkoittaisi suurempia satoja nykyistä pienemmältä peltoalalta ja tehokkaampaa hiilensidontaa maaperään. Turvemaiden raivaaminen pelloiksi käytännössä loppuisi, turvepeltojen viljely painottuisi monivuotiseen nurmeen, ja osa turvepelloista muuttuisi metsiksi tai kosteikoiksi.

Aurinkoenergia ja tiloilla muun muassa lannasta ja kasvijätteistä tuotettava bioenergia parantaisivat maatalouden energiaomavaraisuutta ja suitsisivat hiilipäästöjä. Skenaariot huomioivat myös ennustetut muutokset kulutustottumuksissa.

Skenaarioiden muuttaminen todellisuudeksi vaatisi niin suuria muutoksia, että voi hyvällä syyllä kysyä, ovatko ne lainkaan realistisia. Ovatko tutkijat ja herrat menettäneet vähänkin järkensä? Mitä auttaa keskittyä Suomen maatalouden hiilipäästöihin, jos vastaavia toimia ei toteuteta muualla?

Kannattaa kuitenkin huomata tarkastelun aikaväli. Vuoteen 2050 on vielä aikaa 30 vuotta. Olisivatko muutokset mittakaavassaan juuri suurempia kuin mitä Suomen maataloudessa on 25 vuotta kestäneenä EU-aikana tapahtunut?

Viljelijöille julkisessa keskustelussa toistuvat syytökset milloin ilmaston, milloin vesien pilaamisesta ovat raskasta kuunneltavaa. Ruuantuotanto toki aina vaikuttaa ympäristöön. On kuitenkin tuottajien etu, että he itse johtavat ympäristövaikutuksista ja -toimista käytävää keskustelua.

Sekä EU:n että Suomen päätökset ilmastotoimista koskevat lähitulevaisuudessakin keskeisesti maa- ja metsätaloutta. Elinkeinojen turvaaminen päätöksissä edellyttää niiden edunvalvonnalta parasta asiantuntemusta. Ilmastotiekartta on tässä hyvä avaus. Se auttaa myös muuta yhteiskuntaa huomaamaan, että kyse on maatalouden sijaan pikemminkin meidän jokaisen päivittäisestä ravinnosta.

Kun kartan eri toimia harkitaan, ymmärretään ehkä paremmin, että samalla päätetään myös ruuan hinnasta.

Tulevissa ilmastotoimissa päätetään myös ruuan hinnasta

Lue lisää

MTK patistaa naakkajahtiin – tavoitteena hätistää naakat maatilojen läheisyydestä

Marttila luottaa siihen, että viljelijät ymmärtävät ilmastotoimien tärkeyden – "turvemaiden osalta pitää uskaltaa tarttua härkää sarvista"

EU:n turverahaston kutistuminen kolmannekseen hankaloittaa turpeen poltosta luopumista – Suomen osuus auki

Marttila EU:n budjettisovusta: "Rima väpättää mutta jäi telineeseen"