Pääkirjoitus

Lähidemokratia tarvitsee tekijänsä

Kuntavaaliehdokkaiden hankinta on nyt kiivaimmillaan. Näillä näkymin vaalit pidetään ensi vuoden huhtikuun 18. päivä.

Jos koronatilanne pahenee, on pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan mahdollista, että kuntavaaleja siirretään. Se on kuitenkin epätodennäköistä.

Maaseudun Tulevaisuuden TNS Kantar Agrilla teettämän kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista haluaa, että kuntavaalit pidetään huhtikuussa koronasta huolimatta (MT 16.10.). Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista oli tätä mieltä. Yhdeksän prosentin mielestä vaaleja voisi siirtää koronan takia eteenpäin.

Vaikka kuntavaaleissa päähuomion pitäisi olla kunnan asioiden hoitamisessa, valtakunnan tason päätöksenteko hallitsee julkista keskustelua. Tämä tuli selvästi esiin Politiikan toimittajat ry:n maanantaina järjestämässä keskustelussa, jossa olivat vastakkain keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Keskustelun aiheena olivat erityisesti kuntavaalit.

Halla-aho pitää tärkeänä, että ihmiset ottavat kantaa kuntavaaleissa laajoihin kysymyksiin eivätkä pelkästään ahtaasti omaa kuntaa koskeviin kysymyksiin. Hänen mukaansa ihmiset ovat hyvin huolissaan julkisesta taloudesta, koska se vaikuttaa myös kuntatalouteen.

Halla-ahon mielestä ihmisiä aliarvioidaan olettamalla, että heitä kiinnostavat vain ahtaasti paikalliset kysymykset. Hänen arvionsa mukaan noin 80 prosenttia keskusteluista, joita hän käy ihmisten kanssa, käsittelee hyvin laajoja kokonaisuuksia.

Myös Saarikko puhui valtakunnan tason päätösten merkityksestä kuntien tulevaisuuteen. Hänen mielestään tärkeitä käytännön tekoja kuntien elinvoiman parantamiseksi olisivat nopeat nettiyhteydet koko maahan ja se, että kaksoiskuntalaisuus olisi mahdollista.

Perussuomalaiset on ilmoittanut tavoittelevansa ensi kevään kuntavaaleissa ykköspuolueen asemaa ja paikkamäärien tuplausta. Saarikon mukaan keskustan tavoitteena on saada sama vaalitulos kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kannatusmittausten mukaan keskustalla riittää paljon kirittävää.

Edellisissä kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli 8,8 ja keskustan 17,5 prosenttia. Vuoden 2017 kuntavaaleissa suurin puolue oli kokoomus 20,7 prosentin kannatuksella ja toinen SDP 19,7 prosentilla. Vihreiden kannatus oli 12,5 prosenttia.

Perussuomalaiset haastaa keskustaa sen perinteisillä kannatusalueilla maakunnissa. Mielenkiintoinen vaaliasetelma on myös Helsingissä, missä kokoomus ja vihreät käyvät kovaa kisaa. Edellisissä kuntavaaleissa kokoomus oli pääkaupungin suurin puolue, mutta viime vuoden eduskuntavaaleissa vihreät nousi kokoomuksen ohi Helsingin suurimmaksi puolueeksi.

Oman lisänsä kisaan tuo Liike Nytin puheenjohtajan, kansaedustaja Harry Harkimon ilmoittautuminen Helsingin pormestarikisaan. Harkimo on muun muassa entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Suuri osa kuntien tehtävistä liittyy lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen. Kunnissa kuitenkin päätetään, miten nämäkin tehtävät käytännössä hoidetaan. Vaikka sote-uudistus saataisiin viimein liikkeelle, jää kunnille edelleen paljon tehtäviä.

Kunnissa tarvitaan asioiden hoitajiksi erityisesti nyt vastuunkantajia, koska edessä on vaikeita päätöksiä. Yhteisten asioiden hoitaminen kunnissa ei ole aina hohdokasta, mutta lähidemokratia tarvitsee vastuullisia päättäjiä. Viime kädessä kunnissa päätetään ihmisten arkeen eniten vaikuttavista asioista.

Kunnissa päätetään ihmisten arkeen eniten vaikuttavista asioista.

Lue lisää

Perussuomalaiset kunnanvaltuutetut ovat innokkaimpia jatkamaan – Pitkään kestänyt valtuustojäsenyys ja motivaation puute yleisimmät syyt luopua

Keskusta esittää: Maksuhäiriömerkinnän pitäisi lähteä nykyisen jopa neljän vuoden sijaan pois puolen vuoden kuluttua velkojen kuittaamisesta

Armeija hyökkää oikeaan suuntaan

Kuntalehti: Kuntavaalien siirtäminen koronan vuoksi on hyvin epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta