Ruotsin valvonta-apu Suomelle on viesti Venäjälle, mutta paljastaa myös ongelman

Ruotsin lupaus avustaa Suomea alueellisen koskemattomuuden valvonnassa on konkreettinen askel pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämisessä. Ruotsi on luvannut lähettää Gripen-hävittäjiä ja merivoimien aluksia tukemaan Suomea epäiltyjen ilmatilaloukkausten ja harhautuneiden droonien vuoksi. Hävittäjät ja alukset partioivat korkean riskin alueilla Suomen ja Venäjän rajalla.

Suomi on tiettävästi ollut hankkeessa aloitteellinen. Apuun voi kuulua myös maavoimien droonintorjuntajoukkojen lähettäminen Suomeen tarvittaessa syksyn aikana. Yhteistyö Ruotsin kanssa täydentää puolustusministeriön mukaan kansallisia toimia alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on korostanut valvonta-avun olevan osa pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on muistuttanut sen linkittyvän samalla osaksi laajempaa Nato-kehikkoa.

Suomi kehittää myös omia valmiuksiaan droonien havainnoinnissa ja torjunnassa. Suomeen on harhautunut ukrainalaisia drooneja Ukrainan iskuissa Venäjän öljynjalostamoihin. Puolustusvoimat on sen vuoksi useaan otteeseen kesän aikana rajoittanut ilmailu- ja meriliikennettä Suomenlahdella. Venäläisen ilma-aluksen puolestaan epäillään loukanneen Suomen iltatilaa muun muassa pari viikkoa sitten läntisellä Suomenlahdella.

Pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä etenkin Suomen ja Ruotsin välillä on pitkä historia, ja yhteiset sotaharjoitukset ovat olleet rutiinia jo kauan. Maiden liittyminen Natoon on tiivistänyt suhteita entisestään ja tuonut yhteistyöhön laajemman kansainvälisen ulottuvuuden. Yhteistyön konkretisoituminen alueellisessa valvonnassa kertoo siitä, että valmiutta siirtyä sanoista tekoihin riittää. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat olleet Venäjän aggression takia jo pitkään poikkeuksellisen työkuorman alla. Niiden on samaan aikaan huolehdittava toisesta päätehtävästään eli sodanajan joukkojen kouluttamisesta. Kun päälle lasketaan Nato-jäsenyyden vuoksi lisääntyneet kansainväliset velvoitteet, apu tulee tarpeeseen. Rutiinivalvonta myös mahdollistaa yhteistoiminnan hiomisen entistä sujuvammaksi pahan päivän varalle.

Kyse on myös Venäjälle suunnatusta viestistä samaan tapaan kuin niin sanottujen reserviläiskirjeiden lähettämisessä Krimin valtauksen jälkimainingeissa keväällä 2015. Vahva viestinnällinen ulottuvuus oli myös venäläisen liikemiehen omistamaan Airiston Helmi -kiinteistöryppääseen tehdyissä iskuissa syksyllä 2018. Turun hovioikeus käsittelee tapausta parhaillaan epäiltyinä talousrikoksina, mutta usean viranomaistoimijan yhteisisku oli niin laaja, että sitä on vaikea pitää tavanomaisena rikostutkintana. Iskusta oli lisäksi tiedotettu valtiojohtoa etukäteen. Näyttöä kiinteistöjen käyttämisestä Venäjän valtiolliseen toimintaan ei ole, mutta on ilmeistä, että operaatiolla haluttiin kitkeä sen mahdollisuus pois jo etukäteen.

Vaikka pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventymistä voi pitää myönteisenä asiana, sen tulisi herättää myös pohtimaan, miten Suomen omaa ilmavalvonta- ja torjuntakykyä kyetään vahvistamaan. Aukkoja ilmatorjunnassa on myös muualla Euroopassa. Viidettä vuotta jatkuva Ukrainan sota on osoittanut ilmatorjunnan kriittisyyden. Venäjä ei ole pitkään aikaan kyennyt etenemään rintamalla, mutta ilma-aseilla se on pystynyt iskemään kipeästi Ukrainaan pääkaupunki Kiovaa myöten.