Pääkirjoitus

Turpeen alasajo tulee todella kalliiksi

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on sitouduttu turpeen energiakäytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite oli täyttymässä ennen määräaikaa johtuen muun muassa päästöoikeuksien kallistumisesta parissa vuodessa viidestä eurosta 25 euroon. Siitä huolimatta hallitus päätti syksyn budjettiriihessä antaa lisää vauhtia polttoturpeen alasajolle kaksinkertaistamalla sen verotuksen.

Varmistaakseen turpeen alasajon hallitus päätti vihreiden vaatimuksesta myös lattiahintamekanismista. Se kiristää lisää verotusta, jos päästöoikeuksien hinta ei nouse niin korkeaksi, että energiaturpeen käyttö vähenee riittävästi.

Hallitusta muistutettiin ja varoitettiin päätöksen monista haitallisista ja kalliiksi tulevista seurauksista, mutta varoituksia ei kuunneltu eikä otettu huomioon. Polttoturpeen käytön lopettamista ajaneet perustelivat kiirettä muun muassa sillä, että EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta olisi tulossa iso summa rahaa menetysten korvaamiseksi.

Mahdolliset EU-rahat eivät kuitenkaan auta vaikeuksiin joutuvia turveyrittäjiä. Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää muistuttaa, että turveyrittäjät tarvitsevat apua heti. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tuet ja lainat on tarkoitettu auttamaan maakuntia monipuolistamaan elinkeinojaan. (MT 4.12.)

Avulle on todellista tarvetta. Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan turpeen tuottajat ja kuljetusyritykset ovat kärsimässä jopa 900 miljoonan euron tappiot turvetuotannon nopean lopettamisen takia. Tappioita tulee muun muassa kaluston arvon alenemista ja menetetyistä tuloista. Monelta yrittäjältä loppuvat työt ja tulot jäävät saamatta, mutta velkaa jää.

Turpeen nopea alasajo tulee kalliiksi kaikille muillekin kuin turveurakoitsijoille. Lämpölaitokset joutuvat uusimaan kattiloitaan ennenaikaisesti. Sen seurauksena lämmön ja mahdollisesti myös sähkön hinta nousee.

Työllisyydenkin kannalta tilanne on huono. Tutkimuksen mukaan alalta katoaa suoraan 1 700 työpaikkaa ja kerrannaisvaikutuksineen 3 500 työpaikkaa.

Hallituksen turvepäätöksessä unohtui myös kevään opetus huoltovarmuuden tärkeydestä. Kriisitilanteissa turvetta korvaavaa polttoainetta on vaikea saada. Lopetettua tuotantoa on hankalaa saada takaisin. Turveyrittäjä Marjo Väisänen muistuttaa, ettei voida olettaa yrittäjien jäävän varalle tuottamaan turvetta kylmän talven sattuessa.

Turpeen alasajon kiirehtimistä perustellaan ilmastopolitiikalla. Hyödyt ovat kuitenkin kyseenalaisia. Teknologia ei ole vielä kehittynyt niin paljon, että turve voitaisiin korvata muulla kuin puulla. Vaihtoehdoksi tarjotut lämmitysmuodot muuttuvat erityisesti kovilla pakkasilla suoraksi sähkölämmitykseksi ja nostavat osaltaan huippukulutusta ja kustannuksia.

Jo nyt turvetta korvataan tuontihakkeella ja -pelletillä. Tuontipuuta käyttävät sekä kunnalliset että yksityiset lämpölaitokset. Hiilidioksidi sitoutuu puuhun muualla, mutta päästöt tulevat Suomen piikkiin. Tuontipuun polttaminen on myös suuri kansantaloudellinen tappio. Lisäksi kotimaista ainespuuta ohjautuu enenevässä määrin lämpölaitoksiin.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Pasi Holmin mielestä olisi turveasiassa ollut järkevää ottaa mukaan myös kokonaistaloudellinen optimointi. Turpeen kohdalla näin ei tehty.

Vaikka hallituksesta on todettu, ettei se ole päättänyt lopettaa turvetuotantoa, käytännössä näin tapahtuu. Politiikassakin kiireellä tulee usein sutta ja sekundaa, ja syntyy enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Hallituksen on kannettava vastuu päätöksestään ja korvattava turvepolitiikkansa seuraukset turveyrittäjille.

Politiikassakin kiireellä tulee usein sutta ja sekundaa.

Lue lisää

Päästöoikeuden hinta on turpeen tuho

Energiateollisuus: Keskustelu energian hinnasta vienyt huomion ilmastonmuutokselta

Energiaturve testaa oikeudenmukaista siirtymää

Turveyrittäjien oikeuksista on huolehdittava