Pääkirjoitus

Afganistan osoitti EU:n heikkouden

Yhdysvaltojen päätös vetää joukkonsa pois Afganistanista ei ollut yllätys. Yllätys sen sijaan on ollut, millainen vaikutus joukkojen vetäytymisellä on ollut Afganistanin tilanteeseen.

Talebanien nopean valtaannousun yllätyksellisyys kulminoituu Kabulin lentokentän kaaokseen. Länsimaat evakuoivat sekasorron keskellä kansalaisiaan ja niitä afganistanilaisia, jotka ovat olleet heidän apunaan. Suomestakin lähettiin suojajoukko auttamaan evakuoinnissa.

Eduskunta ja hallitus käsittelivät asian nopeasti. Lopullisen päätöksen joukkojen lähettämisestä teki tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö. Päätös oli historiallinen, koska Suomi lähetti ensimmäisen kerran sotien jälkeen aseistetun sotajoukon toiseen maahan omalla päätöksellään ilman YK:n tai EU:n valtuutusta.

Ammattisotilaista koostuvan joukon tehtävänä on turvata ulkoministeriön henkilökunnan ja Suomea auttaneiden afganistanilaisten evakuoinnissa. Samana tapaan toimivat monet muutkin läntiset maat.

Nopea toiminta on välttämätöntä, koska evakuoinnit pitää saada päätökseen elokuun aikana.

Nopeasti kärjistynyt tilanne on osoittanut – vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen – jälleen kerran Euroopan unionin kyvyttömyyden ja heikkouden. Huolimatta siitä, että EU:lla on vuodesta 2007 ollut niin sanotut nopean toiminnan joukot, niistä ei ole nyt puhuttu mitään, eikä niitä näy missään.

EU-maat ylläpitävät vuorollaan kahta taisteluosastoa. Tehtävään koulutetun taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta. Mihin tällaisia EU:n nopean toiminnan joukkoja on tarkoitus käyttää, ellei Afganistanin kaltaisessa tilanteessa?

Presidentti Sauli Niinistö totesi Ilta-Sanomien haastattelussa, että hänen mielestään "tämä on nyt mitä tyypillisin EU:n asia, siinä on moni EU-maa nyt kiinni" (IS 19.8.).

Presidentti Niinistö on vuosien aikana monta kertaa puhunut EU:n heikkoudesta. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Niinistö muistutti, että "jos haluaa saada aikaan hyvää, pitää olla vahvuutta". Hänen mielestään EU:lla alkaa olla kiire, jos haluaa päästä takaisin maailman kartalle. (MT 19.10.2018)

Niinistö muistutti, että Kiina, USA ja Venäjä pyörittävät maailmaa ja ratkovat maailman kriisejä. MT:n haastattelussa Niinistö oli toiveikas, että EU:ssa oltaisiin kuitenkin heräämässä maailman muutokseen. Afganistanin tapahtumat ovat osoittaneet, että tilanne on edelleen samanlainen. Kolme suurvaltaa ratkovat kriisejä ja EU seuraa sivusta.

Niinistö otti jälleen eilen suurlähettiläskokouksessa esiin EU:n voimattomuuden. Hän korosti, että todellisuudessa kovat puheet ja hyvää tarkoittavat julkilausumat eivät auta, ellei niiden takana ole voimaa.

Niinistön mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmisteilla oleva strateginen kompassi ei riitä, jos ei olla kartalla. Tarvittava oma voima edellyttäisi hänen mielestään EU:lta yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä, sitoutumista yhteisesti valittuun linjaan ja toimeenpanokykyä. Näistä kaikista on Niinistön mukaan suuri pula.

Afganistan on osoittanut, että pontevien puheiden ja julistusten lisäksi tarvitaan tahtoa ja konkreettisia tekoja. Materiaalisesta ylivoimasta huolimatta Afganistanin armeijalta ei löytynyt tahtoa eikä myöskään kykyä puolustaa maataan. Puutetta oli ilmeisesti yhtenäisyydestä, päättäväisyydestä, sitoutumisesta yhteiseen linjaan ja toimeenpanokyvystä.

Millään itsenäisellä maalla ei ole varaa edellä mainittuihin puutteisiin. On hieno asia, että Suomen päättäjät pystyivät tekemään päätöksen suojajoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Vähintäänkin yhtä hienoa on, että puolustusvoimilta löytyy nopeasti siihen soveltuva joukko.

Jos haluaa saada aikaan hyvää, pitää olla vahvuutta.

Lue lisää

Kurvisen kiri irtosi aikaisin

"Ville Niinistön esitys on järjetön suomalaisen metsänhoidon näkökulmasta", kritisoi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa lulucf-asetuksen valmistelua

Korona edellyttää maratoonarin sisua

Niinistö jatkoi Ukraina-kierrosta – keskusteli komission von der Leyenin kanssa