Särkipilkin SM-kisat antoivat hurjat saaliit, mutta lakimuutoksen vuoksi saalis päätyikin ruuan sijasta rehuksi
Aikaisemmin kalanjalostajat pystyivät hyödyntämään pilkkikilpailun pikkukalat saaliin säilykkeiden valmistuksessa, mutta nyt uusi kalastuslaki tekee siitä vaikeaa.
Kalastuslain muutos vaikeuttaa vapaa-ajankalastuksessa pyydettyjen pikkukalojen hyödyntämistä teollisuudessa. Kuvassa nuotalla pyydettyä särkiä ja muita samansukuisia kaloja. Kuva: Jaana KankaanpääSärkipilkin Suomen mestaruus voitettiin muhkealla yhdeksän kilon saaliilla, jonka Rautaruukin urheilukalastajien Mika Kauppinen kiskoi Kuusamon Kitkajärven jäälle lauantaina.
Kisaan osallistui 220 pilkkijää, jotka pyysivät Kitkajärvestä arvion mukaan yhteensä satoja kiloja särkiä sekä ahvenia. Kilpakaloiksi tosin kelpuutettiin vain särjet.
Aiemmin saalis olisi päätynyt Kuusamossa toimivien kalanjalostajien purkkeihin. Tänä vuonna saaliin särjet päätyivät kuitenkin turkiseläinten rehuksi, mistä kilpailun johtaja harmittelee.
"Kalanjalostajat kertovat, että heidän fileerauskoneensa eivät sovellu enää käsiteltäväksi niille kaloille, joiden niskat on taitettu poikki, kuten nykyään lakisääteisesti vaaditaan", toteaa Kuusamon Uistinseuran kilpailunjohtaja Tapio Ojala.
Vuoden alussa voimaan astuneen uuden kalastuslain mukaan kaikki pilkkisaaliiksi saadut kalat on lopetettava verekseltään. Isojen kalojen lopettaminen tapahtuu yleensä lyömällä päähän, mutta pienten kalojen kuten pilkkisärkien kohdalla niskan taittaminen on helpointa.
Näin toteutettu lopetus vaikeuttaa vapaa-ajankalastajien pyytämien pienten kalaerien teollista hyödyntämisestä, vaikka samaan aikaan elintarvikkeena arvostustaan nostaneelle särkikalalle olisi kasvavaa kysyntää.
"Kalanjalostajat kertovat, että heidän fileerauskoneensa eivät sovellu enää käsiteltäväksi niille kaloille, joiden niskat on taitettu poikki, kuten nykyään lakisääteisesti vaaditaan.”
Se näkyy esimerkiksi särkikalasäilykkeiden yleistymisenä kauppojen hyllyllä. Purkkikalan ohella särkeä voidaan hyödyntää myös einestuotteiden valmistuksessa. Nykyaikaisilla kalanjalostuskoneilla ruodot saadaan erotettua lihasta ja särkikaloista tehtyä kalamassaa voidaan käyttää kalapihvien ja murekkeiden tekoon teollisessa mittakaavassa. Myös kotikonstein fileoimalla tai pitkään kypsyttämällä ruodoista pääsee eroon.
Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kalatalousasiantuntija Petter Nissén rohkaiseekin tavoittelemaan pilkillä ahvenen lisäksi myös särkeä.
”Pystypilkki ja sen alla noin 10-15 sentin siimatapsissa oleva mormuska on suosituin väline. Pystypilkin väriksi sopii hyvin hopea. Kalojen ollessa huonolla syönnillä ja toisinaan myös hyvän syönnin aikana parhaan saaliin voi saada ohutta siimaa ja pelkkää mormuskaa käyttämällä. Syötiksi kelpaavat esimerkiksi kärpäsen tai surviaisen toukat ja madot”, Nissén sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
