Norjan lohta ehdotetaan ”tulipunaiselle listalle”
Kalatalouden keskusliiton Markku Myllylä sijoittaisi norjalaisen kasvatuslohen ”tulenpunaiselle listalle”. Ympäristöjärjestö WWF:n Kalaoppaassa se on merkitty keltaiseksi eli harkinnanvaraiseksi.
Kuva: Jaana Kankaanpää”Kassilohen kasvatuksessa käytettävän rehun alkuperä on epäilyttävä. Rehun pohjana oleva kala kalastetaan valtameriltä suurilla, ylikansallisilla troolareilla. Samalla tuhotaan perinteinen pienimuotoinen kalastus esimerkiksi Afrikan rannikolla”, Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä perustelee.
Liitto on patistellut WWF:ää selvittämään norjalaisen kassilohen ekologisen jalanjäljen. Ainakin kasvatuksen volyymi on mittava ja kuormitus ympäristöön siten suuri.
”Myös luomu-kassilohet ovat puuhastelua. Rehun käyttö ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Volyymit ovat niin jumalattoman suuret”, Myllylä pohtii.
Suomalaiset syövät norjalaista kassilohta huimat 40 miljoonaa kiloa vuodessa. Kalatalouden keskusliitto suositteleekin korvaamaan tuontikalaa kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Kentällä käydään välillä kiivastakin keskustelua WWF:n antamista kalan syöntisuosituksista. Myllylän mukaan asia nähdään siten, että WWF yleistyksillään tukee ulkomaisen kalan käyttöä. Norjalaisen kassilohen lisäksi se koskee Aasiasta lentorahtina tuotavan haimonnin kauppaa.
Suomessa Norjaa tiukempi sääntely
Suomessa ympäristönormit ovat paljon tiukemmat kuin Norjassa ja kasvatus sidottu vesistöjen kestokykyyn. Siksi uusille kasvattamoille on vaikea saada lupaa.
Myllylän mukaan maa- ja metsätalousministeriössä on tehty kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmaa.
”On tutkiskeltu, missä päin olisi vielä mahdollisuuksia lisätä kalankasvatusta. Joitain alueita on löydettykin.”
”Ituhipit” vastustavat Itämeren lohen pyyntiä
Myllylän mielestä WWF:n listauksen yksi epäkohta on Itämeren lohen pysyminen punaisella listalla: ”Tornionjoen lohien nousumäärien perusteella lohi ei ole edes vaarantunut. Simojoenkin lohikanta on elpymässä.”
Itämeren lohen uhanalaisuuden kyseenalaistaa myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) suunnittelija Ville Vähä laitoksen Facebook-sivuilla.
Myllylää sivustolla käyty keskustelu nyppii: ”Siellä ituhipit, Jasper Pääkköset ja kumppanit, itkevät. Heille näyttää olevan kova pala, että tiedemiehet ilmoittavat, ettei Tornionjoen lohi ole uhanalainen.”
Rktl: Suomessa myös kestäviä lohikantoja
Rktl:n Vähä arvostelee uhanalaisuusluokittelun jyrkkyyttä, koska mistä tahansa päin Suomea pyydetty lohi on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokittelun mukaan vaarantunut.
”Käytännössä ainoa syy luokitukselle on se, että Itämeren lohta esiintyy Suomessa alle viidessä joessa. Luokittelussa lähdetään ajatuksesta, että jos lohijokia on tietyssä maassa vähän, niin on olemassa riski menettää koko lohipopulaatio. Kuten vaikka tautiepidemian tai myrkkypäästön seurauksena. Jos Suomessa olisi kuusi Itämeren lohen jokea, niin silloin luokitus ei olisi nykytilanteessa vaarantunut eikä uhanalainen.”
Vähä pohtii, pitäisikö luokituksen olla jokikohtainen. Esimerkiksi Tenojoessa on parikymmentä eri lohikantaa. Osa kannoista on elinvoimaisia ja osa jopa jo hävinneitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
