MTK:n vientijohtaja tyytyväinen Suomen ykkössijaan maailman maiden joukossa: "Yhteinen syy iloita meidän ruokaturvamme menestyksestä"

Kansainvälinen ruokaturvaindeksi GFSI koostu 59 indikaattorista. Niitä ovat muun muassa ruuan kohtuuhintaisuus, saatavuus, turvallisuus ja luonnonvarojen ilmastonmuutoksen sietokyky sekä sukupuolten tasa-arvo. Kuva: Jukka Pasonen

"Tämä on yhteinen syy iloita meidän ruokaturvamme menestyksestä", kommentoi MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios Suomen ykkössijaa kansainvälisen ruokaturvaindeksin (GFSI) vertailussa.

"Täällä on uskottu aikaisemminkin maamme hienoon ruokaturvaan, mutta nyt saatiin lihaa luiden ympärille", vientijohtaja jatkaa.

Indeksi koskee viime vuotta ja sen on laatinut The Economist Intelligence Unit. Tilasto on Ninioksen mukaan niin hieno, että Suomi pystyy käyttämään sitä myyntivalttina kansainvälisillä markkinoilla.

Kansainvälinen kauppa on tärkeää niin alkutuotannon kuin yritysten kannattavuudelle. "Jos haluamme ruokaturvaa, pitää harjoittaa kansainvälistä kauppaa", Ninios painottaa.

Kannattavia markkinoita pitää etsitä esimerkiksi lihalle, koska suomalaiset eivät syö kaikkia ruhonosia. "Jonnekin ne pitää myydä."

Suomi mielletään Ninioksen mukaan innovaatioiden maana, mutta innovaatiot maksavat. "Ulkomaankauppa on keino saada rahaa innovaatioiden rahoittamiseen."

GFSI koostu 59 indikaattorista. Niitä ovat muun muassa ruuan kohtuuhintaisuus, saatavuus, turvallisuus ja luonnonvarojen ilmastonmuutoksen sietokyky sekä sukupuolten tasa-arvo.

Korona ei hetkauta Suomen asemaa ykkösenä, vaikka vuosi sitten ihmiset ryntäsivät koronan takia hamtsraamaan kauppoihin ruokaa.

Ruokaturvamme ansioista elintarvikkeista ei kuitenkaan tullut pula, vaan tilanne johtui hetkellisestä kysyntäpiikistä, kertoo Statista verkkosivuillaan esitellessään indeksin tuloksia.

Ruokaturvallaan toiseksi tuli Irlanti ja kolmanneksi Hollanti. Ruotsi ylsi sijalle 7, ja Tanska löytyy sijalta 15.

Vertailun huonoin EU-maa on Bulgaria, joka pitää hallussaan sijaa 44. Slovakia on sijalla 40 ja Unkari 36. Listan viimeiset ovat Jemen, Sudan ja Zambia.

Verrattaessa muutoksia vuoteen 2019 ruokaturvaindeksi on kohentunut parhaiten Haitissa, Kazakstanissa ja Ukrainassa.

Suurimmat muutokset toiseen suuntaan ovat tapahtuneet Norjalle, Egyptille ja Kolumbialle. Myös Ruotsin indeksi on hieman vajonnut.

Ruokaturva eroaa maiden välillä mutta peräti 110 maassa sellainen on olemassa. Indeksi osoittaa, että ainoastaan Kongossa, Syyriassa ja Jemenissä ei ole mitään turvaverkkoja.

Aivan aukoton kaikkien 110 maan verkko ei kuitenkaan ole. Indeksin mukaan 47 maassa puuttuu riittävä rahoitus elintarvikekriisistä selviämiseen ja 36 maassa ei ole kansallista ruokaan liittyvää turvaverkkoa. Korona on kuitenkin osassa maista pannut vauhtia verkon parsimiseen esimerkiksi rahallisilla tukiohjelmilla.

Vain 54 maassa on käytössä kansallinen elintarviketurvastrategia.

Politiikka on tärkeä keino puuttua ruokaturvan ongelmiin, jotta voidaan luoda kestävä ja vahva kansainvälinen ruokajärjestelmä, indeksin kotisivuilla korostetaan.

Taloudellisen vaurauden ja rauhan vallitessa ruokajärjestelmien haavoittuvuus ei juuri tunnu. Tilanne muuttuu poliittisten tai sosioekonomisten myllerrysten aikana.

Covid-19-pandemia on korostanut entisestään ruokaturvaan vaikuttavia tekijöitä. Vaikka köyhyys on monissa maissa vähentynyt, korona voi pahentaa tilannetta ja kääntää kehityksen suunnan.

Ei ole yllätys, että Euroopassa selvitään taloudellisista häiriöistä ja niiden vaikutuksista ruokaturvaan köyhiä maita paremmin.

Luonnonvarat ja kestävyys ovat ensimmäistä kertaa mukana indeksissä. Arvioitavana ovat maan altistuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja niiden seurauksena ruokaturvaan.

Lämpötilan nousulle ja sen seurauksena tapahtuvalle aavikoitumiselle ja maaperän rappeutumiselle alttiita ovat erityisesti Kaakkois-Aasian maat ja osa Etelä-Amerikkaa.

Ilmastonmuutos koettelee myös maita, joissa maataloustuotanto on vaihtelevien säiden armoilla. Indeksin kotisivuilla esimerkiksi otetaan Itävalta, Norja ja Ruotsi mutta Suomen voi lisätä tähän joukkoon. Esimerkiksi kuivuuden aiheuttamat viljojen ja vihannesten satotappiot vaikuttavat suoraan ruokaturvaan.

Tulvat saattavat joissain maissa peittää ruokaturvan alleen. Indeksin mukaan tulvariski ja sitä kautta uhka satotappioista kasvaa erityisesti monissa Afrikan ja Aasian maissa.