Lisää täysjyväviljaa ruokavalioon – Näin tunnistat oikeat tuotteet

Reijo Laatikainen on tutkinut herkkävatsaisuutta. Hän sanoo, että kenenkään ei kannata turhaan syödä ns. fodmap-tuotteita, sillä täysjyvävilja on suolistolle hyväksi. Kuva: Riitta Mustonen

Suoliston hyvinvoinnista viime syksynä väitellyt Reijo Laatikainen kehottaa suomalaisia lisäämään täysjyväviljaa ruokavalioonsa. Siitä hyötyvät niin suolisto kuin kolesteroliarvot.

"Suomalaiset eivät syö ollenkaan suositusten mukaan viljaa eivätkä varsinkaan täysjyväviljaa. Siksi kuidun saanti jää myös suosituksista", Laatikainen sanoo. Seurauksena on muun muassa suolistovaivoja ja ummetusta.

Naisille suositeltu viljamäärä on kuusi annosta päivässä. Se ei tarkoita kuutta leipäpalaa, vaan esimerkiksi lautasellisen puuroa aamulla, 2 desiä täysjyväpastaa keitettynä ja kaksi leipäsiivua.

Keliaakikko saa saman neljästä siivusta sataprosenttista kauraleipää aamulla ja kolmesta desistä tattaria tai tummaa riisiä.

Mutta täysjyvätuotteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Laatikainen antaa muutaman vinkin.

Ensiksikin kannattaa suosia ruis-, ohra- ja kauratuotteita.

Pakkauksesta kannattaa tarkistaa, että leivässä on vähintään 6 grammaa kuitua sataa grammaa kohti.

Sydänmerkki on hyvä tae täysjyvästä muissa paitsi makeissa leivonnaisissa, sillä myös vähemmän sokeria ja rasvaa sisältävä leivonnainen voi saada sydänmerkin, vaikka siinä on höttöhiilareita.

Jos leipä on pilkullinen tai tumma, se ei aina kerro täysjyvästä. Moneen leipään lisätään mallasta antamaan väriä tai siemeniä pilkuiksi. Toisaalta kaura ja kvinoa ovat vaaleita ja silti täysjyvää.

Laatikainen kehottaa myös etsimään kaupasta uusia hiilihydraatti- tai proteiinilisukkeita, kuten kaura+riisiä, kikhernepastaa tai kaurapastaa. "Tarjolla on mitä erilaisempia täysjyvätuotteita."