Söin täällä: Inkalan kartanon lautaset täyttyvät lähiruualla

Samettinen porkkana-tomaattikeitto haudutetaan Harmoisten tilan kasviksista ja punajuuri-suppilovahveropaistoksessa on myös lähimetsän sieniä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Inkalan kartanossa asui 1800-luvulla pikkutyttönä käsityönopetuksen uranuurtaja Fredrika Wetterhoff. Kuva: Eija Mansikkamäki

Savusaunojille on tarjolla Simolan tilan kyyttöä, Pielisen savumuikkuja ja kartanon omaa leipää. Kuva: Eija Mansikkamäki

Hattulalaisen Inkalan kartanon keittiössä on otettu lähiruoka tosissaan. Eikä ihme, sillä kartano on perinteikäs maatila, päärakennuskin 200 vuotta vanha ikkunaruutuja myöten.

Rahkan ja kiisselin puolukat ja karpalot ovat lähimetsistä, samoin paistoksen suppilovahverot.

”Emme me ehdi näitä itse poimia, mutta kyläläiset kauppaavat niitä meille”, kartanon omistaja Leila Ylitalo kertoo metsän antimien hankinnasta.

Noutopöydässä on muutakin läheltä tai ainakin Suomesta: Tiirismaan härkäpapua, kotimaista broileria, Pielisen savumuikkuja, Katumajärven kuhaa ja Harmoisten tilan kasviksia.

Simolan tilan kyytöstä muhii huikopalaa savusaunojille, vaalea leipä ja saaristolaislimppu leivotaan itse.

Alajärven rannalla sijaitseva kartano järjestää kursseja ja perhejuhlia ja majoittaa väkeä metalli­musiikin ystävistä pilkkiporukoihin. Ruokailuja järjestetään pääasiassa vain tilauksesta, maaliskuussa myös Suomi 100 -päivällinen.

Kartano sijaitsee Hattulassa, vaikka posti­osoite onkin Hämeenlinnassa.