Ruoka

Puolustusvoimien ruokapalvelu rakentaa tuulivoimaa Intiaan hyvittääkseen päästöjään – hiilineutraalius saavutettiin tinkimättä juurikaan lihansyönnistä

Valtion ruokapalveluyhtiöstä tuli hiilineutraali. Päästöjä kompensoidaan tuulivoimalla Intiassa. Ruokien kotimaisuusastetta painavat alas varusmiesten eväsbanaanit.
Sanne Katainen
Leijona Cateringin henkilöstöravintola Keltasirkussa Helsingissä katettiin tällä viikolla noutopöytä normaalisti. Koronarajoitukset eivät koske laitos- ja henkilöstöravintoloita, jotka eivät ole avoinna yleisölle.

Valtion omistama Leijona Catering Oy tiedottaa saavuttaneensa hiilineutraaliuden ensimmäisenä ruokapalveluita tarjoavana yrityksenä Suomessa. Vuoteen 2025 mennessä yhtiö pyrkii vielä pienentämään hiilijalanjälkeään neljänneksen vuodesta 2019.

Puolustusvoimien, vankiloiden ja muiden valtion laitosten ruokailuja hoitava yhtiö kompensoi päästönsä rahoittamalla tuulivoiman rakentamista Intiaan. Siinä yhteistyökumppani on Gasum, joka myös valmistaa Leijonan keittiöissä syntyvästä biojätteestä biokaasua.

Leijona Catering Oy:n toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo kertoo, että viime vuonna keittiöiden perunankuorilla ja muilla biojätteistä syntyvällä biokaasulla huristeltiin noin 3,2 miljoonaa ajokilometriä.

Biojätteitä pyritään karsimaan 13 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna biojätettä syntyi 2 miljoonaa kiloa.

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Leijonan hiilijalanjäljestä 88 prosenttia syntyy elintarvikkeista. Luku pitää sisällään niin tuottamisen, kuljetukset kuin pakkaamisenkin.

Loput 12 prosenttia koostuu ruokapalveluiden toiminnasta eli sähkön- ja lämmönkulutuksesta sekä ajoneuvoista.

Paavonsalon mukaan ruuan kotimaisuudella ei ole suurta merkitystä hiilijalanjäljelle, mutta vastuullisuudelle sitäkin enemmän.

Kotimaisuusaste pyritään nostamaan muutamalla prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Jo nyt kaikki lihat, kananmunat, maito ja tuoreleipä ovat kotimaisia.

Ulkomaisia ostoja syntyy muun muassa välipalatuotteista, kuten kahvista ja hedelmistä.

Banaaneja syödään puolustusvoimissa ja muissa valtion laitoksissa noin 1,2 miljoonaa kappaletta vuodessa. Ne ovat käteviä maastoeväitä, joiden tarve lisääntyi puolustusvoimissa erityisesti koronavuonna.

Maidonjuontia maastopäivien lisääntyminen puolestaan vähensi.

Leijona Cateringilla ei ole määrällistä tavoitetta vähentää lihankulutusta. Yhtiö etsii kotimaisia kasviproteiineja ja ottaa niitä sopivissa määrin käyttöön.

Leijona on lisäksi mukana kotimaisen kalan käyttöä edistävässä projektissa.

"Pyrimme myös löytämään kombinaatioita proteiinien välillä. Esimerkiksi broilerilla on pienempi hiilijalanjälki kuin naudalla", Paavonsalo sanoo.

Yhtiö mieluummin kompensoi punaisen lihan päästöjä kuin luopuu sen käytöstä, koska tarjonta halutaan pitää monipuolisena ja asiakkaat tyytyväisinä.

Paavonsalon mukaan hiilikompensaatioon sopivia kohteita etsittiin myös kotimaasta, mutta toistaiseksi kotimaan hankkeita ei ole standardoitu. Intiassa päästöjen vähentäminen on ainakin kustannustehokasta.

"Maapallolla yksi ilmakehä, joten kaikkialla tehdyt toimenpiteet auttavat", Paavonsalo toteaa.

Kompensaation tarve vähenee, kun yhtiö pienentää hiilijalanjälkeään. Intiaan maksettavat rahasummat eivät ole Paavonsalon mukaan julkista tietoa.

"Kyse on maltillisesta summasta."

Leijona Cateringilla on 60 ravintolaa ja yli 500 työntekijää. Aterioita valmistetaan keskimäärin 70 000 vuorokaudessa.

Vuonna 2020 koronavirustilanteen takia varusmiesten maastoruokailu lisääntyi huomattavasti, kun taas henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden ateriamäärät laskivat.

Yhtiö teki kuitenkin 5,6 miljoonan euron liikevoiton ja maksoi veroja yli 10 miljoonaa euroa. Paavonsalo pitää poikkeusvuotta onnistuneena.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokakaupan uusi tulokas herättää kiinnostusta tavarantoimittajissa – "Olemme tietenkin pelkkänä korvana tässä asiassa"

Suomalaiselle ruualle on tulossa uusi suuri ostaja Norjasta: "Tavoitteenamme on tulla yhdeksi ruokakaupan neljästä merkittävästä toimijasta"

Söin täällä: Kebab-ravintolan 35 euron perheboksilla ruokkii koko perheen – liha on suomalaista

Hallituksen tavoite: Syö puolet enemmän kalaa ja pääosin kotimaista – kulutuskasvu pelastaisi kala-alan, mutta vaatii lisää kasvatuslupia