Ruoka

Suomalaiset potevat entistä vähemmän huonoa omatuntoa heittäessään ruokaa pois — syyllisyys piinaa silti kahta kolmasosaa

EU on linjannut, että jäsenmaiden tulisi vähentää ruokahävikin määrä puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Kari Salonen
Kantarin tekemään kuluttajatutkimukseen osallistui 2 014 suomalaista.

Noin kaksi kolmesta (67 prosenttia) suomalaisesta kokee ainakin silloin tällöin huonoa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois, paljastaa hävikkiruokaa myyvän Matsmartin tilaama kuluttajatutkimus.

Viime vuonna asiasta poti huonoa omaatuntoa 78 prosenttia suomalaisista. Huonoa omaatuntoa tuntevien osuus on aiemmin noussut tasaisesti tutkimuksessa, jota on toteutettu vuodesta 2017 lähtien. Nyt suomalaiset kokevat ensimmäisen kerran selvästi vähemmän huonoa omaatuntoa ruoan pois heittämisestä kuin viime vuosina.

Markkinatutkimusyritys Kantarin toteuttama kuluttajatutkimus tehtiin jo viidentenä vuotena peräkkäin, ja siihen osallistui 2 014 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. EU on linjannut, että jäsenmaiden tulisi vähentää ruokahävikin määrä puoleen vuoteen 2030 mennessä.

“Hävikin vähentämisen tärkeydestä on puhuttu paljon viime vuosina, ja olemme huomanneet, että aihe on lähellä monen suomalaisen sydäntä. Yhtenä merkkinä tästä on hävikkiruoan myynnin merkittävä kasvu vuodesta toiseen”, kertoo Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman yhtiön tiedotteessa.

Tänä vuonna Kantarin toteuttamassa tutkimuksessa 11 prosenttia suomalaisista kertoi, ettei kysymys ruoan pois heittämisestä koske heitä tai että he eivät osaa vastata kysymykseen. Esimerkiksi viime vuonna tämän vaihtoehdon valitsi vain 1 prosentti vastaajista.

“Voisiko tämä tarkoittaa sitä, että koska ruokahävikistä puhutaan paljon, suomalaiset heittävät aiempaa harvemmin ruokaa pois? Tämä olisikin hieno kehityssuunta”, Böckelman toteaa ja jatkaa: “Jos taas kyse on siitä, että ruoan pois heittäminen ei enää tunnukaan suomalaisista niin pahalta kuin aiemmin, Hävikkiviikon sanomalla on entistäkin enemmän merkitystä.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ekologinen vaihtoehto kelmulle ja foliolle — 50-luvulta tuttu vahapaperi sopii esimerkiksi juuston säilytykseen

Lääkärin palsta: Marjat alentavat verenpainetta suolen bakteerien välityksellä

Ahdistaako hukkaan menevä omenasato? Tässä vinkit pudokkaiden ja kolhiintuneiden omppujen käyttöön

Särjen kalastusaika käynnistyy vesien viilentyessä – kauppoihin on tullut paljon uusia luonnonkalatuotteita