Ruoka

Elintarviketeollisuus ja kaupan ala onnistuivat vähentämään ruokahävikkiään yli viisi miljoonaa kiloa

Elintarviketeollisuudesta syntyvä ruokahävikin osuus on noin viidesosa koko ketjun ruokahävikistä.
Jaana Kankaanpää
Suomalaisessa elintarvikeketjussa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Tiedetään, että valtaosa, eli noin kolmannes, ruokaketjun hävikistä syntyy kotitalouksissa.

Elintarvikeala on sitoutunut vähentämään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia yhteisellä materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Motiva seuraa tavoitteiden toteutumista vuosittain, tiedotteessa kerrotaan.

Vuonna 2020 sitoumukseen liittyneet yritykset onnistuivat vähentämään ruokahävikkiään yli 5,7 miljoonaa kiloa ja vähentämään muun muassa muovin käyttöä yli 600 000 kiloa.

Ruokahävikkiä vähennettiin teollisuudessa ja kaupan alalla osin samoin keinoin; hävikin mittaamista ja seurantaa tehostamalla, henkilöstöä kouluttamalla ja johtamistapamuutoksilla.

Kaupan alalla toimissa korostuvat myös valikoiman hallinta, kuljetus- ja logistiikkaratkaisut, teollisuudessa puolestaan prosessien parantaminen. Ruokahävikistä on kehitetty myös kokonaan uusia tuotteita, ja sivu- tai jätevirtoja on ohjattu esimerkiksi rehukäyttöön.

"On ollut ilahduttavaa huomata, miten paljon erilaisia toimenpiteitä materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi tehdään", Motivan asiantuntija Aki Finér sanoo.

Ruokahävikin vähentämisen toimet säästivät sitoumuksessa mukana oleville yrityksille 1,3 miljoonaa euroa. Kierrätyksen lisääminen pienensi jätekustannuksia 730 000 euroa ja materiaalitehokkaammat pakkaukset tuottivat 290 000 euron kustannussäästöt.

– Sitoumus toimii hyvänä kirittäjänä yrityksille ja sen tuottama tieto ruokahävikin ja jätteen määrän vähentämisen keinoista sekä kiertotalouden edistämisestä on yrityksille ja muulle yhteiskunnalle arvokasta, neuvotteleva virkamies Mika Honkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on ministeriöiden ja elintarvikealan välinen vapaaehtoinen kolmivuotinen sopimus, jonka on allekirjoittanut kaikkiaan 17 elintarvikealan yritystä.

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, jonka tehtävänä on nopeuttaa siirtymistä kestävään yhteiskuntaan ja elämäntapaan.

Elintarviketeollisuus kantaa kortensa kekoon hävikinhallinnassa päivittäisellä suunnittelulla, huipputason osaamisella ja jatkuvalla kehittämisellä. Tänään 13.9. käynnistyneellä Hävikkiviikolla halutaan muistuttaa, että hävikin vähentäminen on yksi konkreettisimmista arjen ympäristöteoista, tiedotteessa sanotaan.

Suomalaisessa elintarvikeketjussa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Tiedetään, että valtaosa, eli noin kolmannes, ruokaketjun hävikistä syntyy kotitalouksissa. Elintarviketeollisuudesta syntyvä ruokahävikin osuus on noin viidesosa koko ketjun ruokahävikistä.

"Yrityksissä hävikkiä ennaltaehkäistään ja vähennetään läpi tuotantoketjun alkaen tuotekehityksestä ja raaka-aineiden tilauksesta tuotteiden valmistukseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen saakka", johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta kertoo.

Elintarvikeyritykset tekevät työtä kestävän tuotannon eteen monella rintamalla. Ympäristövastuuseen kuuluu esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, vesijalanjäljestä ja materiaalitehokkuudesta huolehtiminen. Kestävään toimintaan lukeutuvat myös tuotantoeläinten hyvinvointi, elintarvikkeiden ravitsemuksellinen sisältö sekä yritysten sosiaalisen vastuu ja taloudellinen kannattavuus.

Elintarviketeollisuuden vastuullisuustoimien vaikutukset näkyvät myös laajemmin kuluttajien palveluna. Esimerkiksi kotitalouksien ruokahävikkiä minimoidakseen yritykset tarjoavat erilaisia pakkauskokoja erikokoisten talouksien tarpeisiin.

Ruokahävikki on ravitsemuksellista ja taloudellista hukkaa. Onnistunut pakkausvalinta auttaa hävikin vähentämisen lisäksi kuluttajaa valitsemaan oikean annoskoon ja pitää huolen tuotteen säilyvyydestä.

"Vain syöty ruoka ravitsee", muistuttaa Tanhuanpää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ekologinen vaihtoehto kelmulle ja foliolle — 50-luvulta tuttu vahapaperi sopii esimerkiksi juuston säilytykseen

Lääkärin palsta: Marjat alentavat verenpainetta suolen bakteerien välityksellä

Ahdistaako hukkaan menevä omenasato? Tässä vinkit pudokkaiden ja kolhiintuneiden omppujen käyttöön

Särjen kalastusaika käynnistyy vesien viilentyessä – kauppoihin on tullut paljon uusia luonnonkalatuotteita