Ruoka

Kun rihmasieni valmistaa munanvalkuaista ilman kanaa, kaasupäästöt puolittuvat ja pinta-alan tarve laskee kymmeneen prosenttiin

Vuonna 2018 munanvalkuaisjauheen maailmanlaajuinen kulutus nousi 1,6 miljoonaan tonniin, ja markkinoiden odotetaan jatkossa kasvavan entisestään.
Rihmasiemen avulla tuotettu munanvalkuaisproteiini vaahtoutuu hyvin.

Kun kananmunan valkuaista tuottaa kanan sijaan rihmasieni, pinta-alan tarve laskee lähes 90 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt putoavat puoleen, Helsingin yliopisto tiedottaa.

Munanvalkuainen on yksi tärkeimmistä elintarviketeollisuuden käyttämistä proteiinin lähteistä. Vuonna 2018 munanvalkuaisjauheen maailmanlaajuinen kulutus nousi 1,6 miljoonaan tonniin, ja markkinoiden odotetaan jatkossa kasvavan entisestään.

Kasvava kysyntä herättää sekä tuotannon kestävyyteen että eettisyyteen liittyviä kysymyksiä, yliopiston tiedotteessa todetaan. "Kanojen kasvatus munantuotantoa varten ja muut tuotantoketjun osat synnyttävät paljon kasvihuonekaasupäästöjä, kuluttavat runsaasti vettä ja aiheuttavat luontokatoa."

Bioteknologian avulla eläinproteiinien tuotanto voidaan erottaa eläinten kasvatuksesta. Tiettyjä proteiineja voidaan tuottaa mikrobeihin perustuvan prosessin avulla.

"Yli puolet munanvalkuaisjauheen proteiinisisällöstä on ovalbumiinia, jota VTT on onnistunut valmistamaan Trichoderma reesei -rihmasienen avulla", kertoo tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:stä.

"Ovalbumiinin valmistusohjeen sisältävä geeni lisätään nykyaikaisilla bioteknisillä työkaluilla kyseiseen mikrobiin. Mikrobi tuottaa tämän jälkeen ovalbumiinia, joka erotetaan soluista, rikastetaan ja kuivataan lopulliseksi tuotteeksi."

"Tutkimuksemme mukaan T. reesei -rihmasieneen perustuva ovalbumiinin tuotanto pienentää maankäytön tarvetta lähes 90 prosenttia ja pudottaa kasvihuonekaasupäästöt jopa puoleen verrattuna kananmunista saatavan ovalbumiinin tuotantoketjuun", kertoo väitöskirjatutkija Natasha Järviö Helsingin yliopistosta.

"Kun tuotanto tulevaisuudessa perustuu vähähiiliseen energiaan, mikrobeihin perustuva tuotantoprosessi saattaa vähentää ympäristövaikutuksia parhaimmillaan jopa lähes neljännekseen kananmunista saatavan ovalbumiinin tuotantoon verrattuna."

Proteiinien valmistus bioteknologian avulla bioreaktoreissa kuluttaa tavallisesti enemmän sähköä aikaansaatua proteiinikiloa kohden kuin perinteiset maataloustuotteet, joten energianlähteellä on merkitystä ympäristövaikutusten kannalta. Toisaalta mikrobit tarvitsevat glukoosia ja muita ravinteita yleensä huomattavasti vähemmän tuotettua proteiinikiloa kohden kuin eläinperäinen tuotanto.

Vedenkäytön ympäristövaikutusten osalta tutkimustulokset eivät olleet yhtä yksiselitteisiä kuin hiilipäästöjen. Asiaan vaikutti ovalbumiinin tuotantopaikan oletettu sijainti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseudun yrityksille on nyt tarjolla monipuolisia kursseja ruokamatkailuun – kevään maksuttomissa Gastropajoissa on vielä hyvin tilaa

Pettuleipä elätti nälän varjossa elänyttä kansaa – teoriassa ihminen pysyy hengissä syömällä 1,5 kiloa pettua päivässä

Näillä kahdella perustuotteella saat ruokavalioosi roimasti lisää terveellistä täysjyvää

Jo yksi viinilasi päivässä voi aiheuttaa rintasyövän, varoittavat syöpäjärjestöt – "On välttämätöntä, että Suomessa jatketaan säännöllisiä alkoholiveron korotuksia"