Eivätkö turistit syö Suomessa? Visit Finland luopui ruokamatkailuhankkeista
Kreikan-kävijä kaihoaa kreikkalaista salaattia ja Italian-matkaaja palaa saapasmaahan pitsan perässä, mutta mikä saa turistin takaisin Suomeen? Business Finlandin mielestä ei ainakaan ruoka, sillä se ei jatkanut ruokamatkailun rahoitusta.
Terhi Hook esitteli Suomea saksalaisille ruokamatkailumaana Berliinin Grüne Wochella viime tammikuussa. Kuva: Riitta MustonenBusiness Finlandin matkailuorganisaation Visit Finlandin saama rahoitus ruokamatkailun kehittämiseen lopetettiin. Vuosille 2018–19 saatiin 600 000 euroa, ja sen turvin Visit Finland osallistui esimerkiksi Berliinin Grüne Wochelle markkinoimaan Suomea ruokamatkailumaana.
Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtajan Paavo Virkkusen mukaan ruokamatkailun edistäminen ei häivy mihinkään, mutta erillishankkeet vedetään alas ja ruokamatkailu sulautetaan muuhun, kuten kulttuuri- ja luksusmatkailuun.
"Luksusmatkailu kasvaa ja siinä ainutlaatuiset ruokaelämykset houkuttelevat", Virkkunen toteaa.
Ruokamatkailusta vastanneen kehityspäällikön Terhi Hookin mukaan päätös tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Visit Finland ei jatkossa osallistu kansainvälisiin ruokatapahtumiin. Se ei myöskään jatka yhteistyötä Food from Finland -ohjelman kanssa.
MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios kummastelee päätöstä. Hänen mukaansa ruoka on monelle matkailijalle hyvä syy valita matkakohde. "Esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan matkaava turisti tietää saavansa herkkuja, mutta Suomeen tuleva ei tiedä, mitä saa. Ruoka ei ole nähtävillä."
Ninios kritisoi sitä, että Suomesta on esillä yleensä vain poronliha, joka on harvinaista juhlaruokaa jopa suomalaisille.
"Ruuan pitäisi olla kiinteä osa sitä luontomaisemaa, jota ulkomaalaisille esitellään. Olipa se sitten makkaran käristystä nuotiolla tai maailman parhaaksi valittu pihvi, niin se voi olla hyvä syy tulla Suomeen toisenkin kerran", Ninios esittää.
Matkailumarkkinointia verrataan maratonin juoksuun: yksittäisillä tempauksilla ei vielä pitkälle pötkitä. Ninios ihmetteleekin, ettei ruokamatkailuun panosteta paria vuotta pitempään.
"Ruokamatkailu liittyy myös kansainväliseen kauppaan. Ruuan esilläpito matkailumarkkinoinnissa mahdollistaa myös elintarvikevientiä, sillä ne ulkomaalaiset, jotka matkailevat Suomessa, ovat kuluttajina vientimaissa. Jos täällä esitellään aina vain poroa, niin eihän sitä riitä edes kaikille suomalaisille."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
