Sushiraja näkyy myös joulupöydässä – maaseudulla syödään perinteisemmin kuin kaupungeissa

Presidenttipari sai 2015 jouluhauen Ramona Petterssonilta, Katja Bonnevieriltä ja Tage Österlundilta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaisen joulupöydän peruspilarit ovat kinkku ja laatikot.

Idän ja lännen, Ruotsin ja Venäjän, jouluruokaperinteet ovat sekoittuneet. Samalla kauppojen valikoimat takaavat, että samoja raaka-aineita saadaan joka puolella maata, sanoo kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta.

Alueellisia eroja kuitenkin löytyy. "Imelletty perunalaatikko on hämäläinen. Rannikkoseudulla kalaruuat ovat tärkeämpiä kuin Keski-Suomessa. Lapissa joulupöydässä näkyvät poro ja lohi", luettelee Hopsu-Neuvonen.

Suomenruotsalaiseen joulupöytään on otettu vaikutteita Ruotsista: sahramipullia ja pieniä lihapullia, kinkun kaveriksi omenahilloa, kertoo arkistonhoitaja, kansatieteilijä Yrsa Lindqvist Svenska Litteratursällskapet i Finlandista.

Maaseudulla perinneruuat ovat Hopsu-Neuvosen mukaan joulupöydissä vahvemmin esillä kuin kaupungeissa. Kaupungeissa pöytään haetaan jotain uutta.

Lindqvist miettii, onko jouluruuissa enemmän eroa maaseudun ja kaupungin välillä kuin alueellisesti. Onko susirajan tilalle tullut sushiraja?

Lindqvistin mukaan jouluruoka on nyt murrosvaiheessa. Ruotsissa painotetaan vihreää, kevyttä kasvis- ja vegaaniruokaa. Lindqvist miettii, nostaako nuorison vegaanius rosollin taas arvoon arvaamattomaan.

Kinkku on joulupöydän kunkku, vahvistaa Maaseudun Tulevaisuuden nettikysely. Kolmasosa reilusta 700 vastaajasta nimesi kinkun joulun suosikkiruuakseen. Seuraavana tulevat piparkakut, kalat ja laatikot.

Pohjois-Pohjanmaalla piparit saivat 94 prosenttia äänistä, muissa maakunnissa voiton vei kinkku.

Mobiiliyhteyksien kautta annetut äänet eivät kuitenkaan välttämättä sijoitu oikeaan maakuntaan.

Tutkimustietoa jouluruokien alueellisista eroista on niukalti.

Suomalaisen työn liiton joulututkimus 2014 antaa eroista viitteitä.

Kinkku oli joulupöydän tärkein ruokalaji 70 prosentille vastaajista Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta vain 44 prosentille Uudellamaalla.

Graavikalat ja mädit olivat maan keskiarvoa suositumpia Uudellamaalla, samoin laatikot. Rosolli maistui huonoiten Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sienisalaatti taas maistuu Länsi-Suomessa keskiarvoa paremmin – vaikka sienestyskulttuuri on Suomessa perinteisesti ollut itäpainotteista.

15 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että perinteisen suomalaisen joulupöydän pitäisi pysyä ennallaan. Näin ajateltiin etenkin Etelä-Suomessa sekä idässä ja pohjoisessa.

Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen vastasi 1 166 ihmistä.