Talous

VM: "Mitä pidempi talouden sulkutila, sitä suurempi pudotus – kyyti on kylmää"

Jos sulkutoimia ei pystytä purkamaan juhannukseen mennessä, julkisen talouden velka nousee 100 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2024. Juttua päivitetään.
Kari Salonen
Sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat.

Valtiovarainministeriö on tehnyt vaihtoehtoisen skenaarion siltä varalta, että talouden sulkutoimet koronaviruksen varalta jatkuvatkin kolmen kuukauden sijasta puoli vuotta.

Ennustepäällikkö Mikko Spolanderin mukaan jokainen kuukausi talouden sulkutoimia maksaa Suomen kansantuotteen supistumisena 1,5 prosenttia.

"Ensimmäisinä kuukausina kustannukset yhteiskunnalle ovat "halvemmat", seuraavat kuukaudet maksavat enemmän", Spolander kertoo arvioista.

Kuusi kuukautta talouden ja liiketoiminnan rajoituksia merkitsisivät vm:n laskuharjoituksessa vuoden 2020 talouden supistumista 12 prosentilla suhteessa kansantuotteeseen.

Puoli vuotta kestävien talouden sulkutoimien seurauksena julkisen talouden velka nousisi ministeriön arvion mukaan jopa 100 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2024.

Valtiovarainministeriö esittää seuraavan talousennusteensa ennen juhannusta.

Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat sekoittaneet ihmisten arkirutiinit, ajaneet yrityksiä ahdinkoon ja kääntäneet talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea.

Suomi ole poikkeus.

Valtiovarainministeriö on punninnut taloustilannetta myös sen varalta, että Suomi pystyisi purkamaan liikkumista ja liiketoimintaa estäviä rajoitteitaan ennen maalle tärkeitä kauppakumppaneita kuten esimerkiksi Ruotsia ja Saksaa.

"Sekään ei auta, jos Suomi avaa talouttaan ja vaikka Saksa vasta myöhemmin. Vienti ei toivu", Spolander vastaa.

Suomen kannalta vientimarkkinoilla on kaksi keskeistä markkinaa: Kiina ja USA. Kiina on elpymässä, Yhdysvallat on Spolanderin sanoin "valtavan suuri kysymys".

Jos ministeriön perusskenaario toteutuu ja sulkutoimet päästään purkamaan juhannukseen mennessä, bkt:n lasku jäisi 5,5 prosenttiin. Talous elpyisi vuonna 2021 noin 1,5 prosenttia ja vuonna 2022 noin prosentin.

Julkisen talouden alijäämä tänä vuonna kasvaa lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 mrd. euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Jos talouden ja yhteiskunnan sulkutoimet kestävät Suomessa ja muualla kuusi kuukautta, vuoteen 2024 julkisen talouden alijäämä noussee yli 22 miljardiin euroon ja 100 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta.

Finanssineuvos Marja Paavosen mukaan luku sisältää jo nykyisen lisätalousarvion ja julkisen talouden tukitoimet. Toukokuussa hallitus tekee seuraavan lisäbudjetin, joka kasvattaa edelleen alijäämää.

Korot ovat nyt matalalla, mutta valtion velan kasvaminen lisää riskiä. Paavola muistutt, että korot eivät pysy ikuisesti alhaalla.

"Suomen oli vaikea päästä alle 60 prosentin (julkisen talouden) velka-asteeseen, tämän kriisin jälkeen on vaikeaa päästä alle 80 prosentin velkasuhteeseen", Mikko Spolander tunnustaa.

Koronakriisistä aiheutuva velkaantuminen jää pohjalle, kun väestön ikääntymisestä työllisyydestä aiheutuvia taloushaasteita jatkossa puretaan.

Entä mistä elpyminen voisi alkaa?

Spolanderin arvion mukaan vienti ja julkinen kulutus ovat tekijöitä, joiden kautta elpyminen voi alkaa. Yritysten investoinnit käynnistyvät hitaammin, yritykset varmistavat taseidensa kestävyyttä.

Jos valtiovarainministeriö ennustaa talouden sukeltavan kuluvana vuonna 5,5 prosenttia – edellyttäen, että rajoitustoimet puretaan kolmen kuukauden aikana. Supistuminen on seurausta siitä, että sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat.

Spolander kertoo valtiovarainministeriön ennusteessa, että talouden toipuminen lähtisi liikkeelle vasta loppuvuodesta. Työttömyys kasvaa, mutta lomautetuista ministeriö arvioi jäävä työttömiksi noin joka kuudes. Lomautettuina on nyt 35 000.

Toipumisen ehtona on, että sulkutoimet puretaan – myös muuallakin maailmassa.

"Jos sulkutoimet kestävät kolmen kuukauden sijasta kuusi kuukautta, Suomen talous supistuu tänä vuonna 12 prosenttia", Spolander viittaa ministeriön viimeisimpään arvioon.

Työllisyys palautuu suhteellisen hitaasti 72 prosentin työllisyysasteeseen, aikaisintaan vuonna 2022.

Keskiviikkona Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esitti uuden arvionsa Suomen taloudesta kuluvalla vuodella ja ensi vuonna. Etlan mukaan on hyvin todennäköistä, että Suomen bkt supistuu todennäköisesti lähelle 10 prosenttia. Talouden Etla odottaa elpyvän vauhdikkaammin vasta kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Samalla julkinen velka kasvaa Etlan mukaan selvästi yli 70 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja työttömyysaste yli yhdeksään prosenttiin tänä vuonna.

Viime viikolla hyväksytyn valtion lisäbudjetin myötä valtio ottaa lisävelkaa tänä vuonna noin 12,7 miljardia euroa. Toukokuussa valmistellaan sen päälle vielä uutta lisäbudjettia.

Lähetys tiedotustilaisuudesta

Lue lisää: Valtiovarainministeriöltä odotetaan synkkiä lukuja Suomen taloudesta

Lue lisää

Suomen kasvuvauhti euroalueen heikointa – elpyvä turismi ja rokotteet auttavat Eurooppaa nousemaan koronaviruspandemiasta

EU-komissio nostaa jälleen ennustettaan talouskasvusta – Suomen kasvuvauhti on jäämässä euroalueen heikoimmaksi

Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun kiihtyvän – myönteiset näkymät ovat vahvistuneet selvästi

Suomen Pankin Olli Rehn: "Koronapandemiasta ei jää pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen"