Talous

"Markkinahäiriöitä tulee joka tapauksessa" – maatalouspomot varoittavat brexitistä, jonka vaikutukset ulottuvat myös Suomeen

Uusi kauppasopimus ei vastaisi EU:n sisämarkkinoihin perustuvaa kaupankäyntiä Britannian ja EU:n välillä.
Kuvat: EU, Jukka Pasonen, Lari Lievonen, Jaana Kankaanpää / Kuvitus: Juho Leskinen
Kuvassa Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Vaikka EU ja Britannia saisivat kauppasopimuksen vuoden loppuun mennessä valmiiksi, EU:n ruokamarkkinoille syntyviltä häiriöiltä ei voida välittyä. Myös Suomi saa osansa häiriöistä epäsuoraa kautta.

”Suomen kohdalla suorat vaikutukset eivät tule olemaan suuria; suomalaiset yritykset, joilla on kauppasuhteita Britannian kanssa, ovat vuosikausia varautuneet niin hyvin kuin voivat. Mutta vaikutuksia tulee epäsuorasti", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo.

EU-eroa voisi Marttilan mielestä verrata Venäjän pakotteisiin, jotka osuivat kipeästi Suomen ruokasektoriin muun muassa laskevien hintojen kautta.

"Sisämarkkinoiden häiriöiden kautta tulee vaikutuksia, jotka ovat merkittävästi suurempia kuin Venäjän embargo", Marttila uskoo.

Britannia erosi EU:sta tammikuussa ja siirtymäkausi loppuu tämän vuoden viimeinen päivä. Sen jälkeen EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei koske enää brittejä.

EU ja Britannia ovat neuvotelleet uudesta suhteestaan tiiviisti, mutta sopua ei ole syntynyt.

Marttila arvioi, että brexitin aiheuttamat haitat iskevät kriittisenä ajankohtana.

”Meillä on ainakin kolme ruokamarkkinoiden häiriötekijää, joilla on laaja vaikutus Euroopassa: koronakriisi, afrikkalaisen sikaruton leviäminen ja suurimpana brittien lähtö Euroopan unionista pitkällisen prosessin jälkeen."

"Maatalouden kannalta koko Euroopassa ja meillä Suomessa ollaan herkässä tilanteessa. Brexitin kaltaista mittavaa markkinakriisiä ei enää tarvittaisi."

Marttila toivookin, että maatalouden ja maaseudun rahoituksesta pidetään kotimaassa riittävää huolta.

"Maataloudelle ollaan sysäämässä tehtäviä aina maailman pelastamisesta lähtien, mutta vähillä resursseilla. Koronaelvytyksessä ollaan allokoimassa isoja rahoja, ja samaan henkeen keskustelu viriää siitä, mikä on brexit-paketin koko.”

EU:n tuottaja- ja viljelijäjärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen arvioi, että tuoretuottajat kärsivät vuoden alussa alkavista, uusista rajamuodollisuuksista eniten.

Kauppasopimuksen syntyminen olisi askel oikeaan suuntaan mutta huonompi vaihtoehto kuin nykytilanne. Mahdolliseen kauppasuhteeseen liittyy uutta byrokratiaa, jota sisämarkkinakaupassa ei ole.

"Markkinahäiriöitä tulee joka tapauksessa. Vähittäiskauppa on integroitunut tiiviisti, ja sen purkaminen tulee vaikuttamaan kuluttajamarkkinoihin sekä vihannesten ja hedelmien tuottajiin.”

Jos kauppasopimusta ei synny, unionin ja brittien väliselle kaupalle nousee WTO:n tullitasot. Tämän odotetaan näkyvän hinnoissa ja lisäävän kilpailua kolmansista maista tulevien tuotteiden kanssa.

Ongelmia on odotettavissa myös tilanteesta, jossa Irlannin massiivinen ruokavienti hakee markkinoita muualta Euroopasta. Irlanti on vienyt viime vuosina Britanniaan maataloustuotteita noin viidellä miljardilla eurolla.

Pesonen uskoo, että Britannian rajoilla tulee ruuhkaa tammikuun ensimmäinen päivä. Britannian hallitus on varautunut rekkajonoihin.

"Rajamuodollisuuksien hidastuminen näkyy varmasti. Rajatarkastusten ei tarvitse olla kuin muutamia minuutteja nykyistä pidempiä, jotta syntyy käytännön pullonkaula."

Jos kauppasuhteista halutaan pitää kiinni, britannialaisten tuotteiden tulee käyttää yhtäläisiä standardeja EU:n kanssa. Britannia on vihjannut ottavansa käyttöön omat ruokastandardinsa, jotka eivät olisi yhtenäiset unionin lainsäädännön kanssa.

”Viljelijöiden puolelta on tullut sanomisia, että 'nyt vihdoin päästään eroon EU:n vaatimista standardeista'. Mutta jos kauppasuhteesta aiotaan pitää kiinni, niin heidän pitää käyttää EU-kriteerejä", Pesonen painottaa.

Brexit-saaga sai viime viikolla uusia käänteitä, kun EU aloitti oikeustoimet Britanniaa vastaan.

Euroopan komissio vaati Britanniaa poistamaan uudesta lakiesityksestään ne kohdat, jotka eivät kuulu jäsenmaiden kanssa tehtyyn EU-erosopuun.

Koska vastausta ei kuulunut syyskuun aikana, komissio lähestyi Britanniaa kirjeitse. EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen on sanonut, että Britannia ei voi yksipuolisesti muuttaa jo päätettyä brexit-erosopua.

”Määräaika meni umpeen eilen, eikä kiistanalaisia osioita ole poistettu”, von der Leyen perusteli lakitoimia.

Britannian uusi lakiesitys koskee Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajaa. EU:n ehto on ollut, että rajalla ei esiinny tullimuodollisuuksia. Erosopimuksessa kirjattiin, että Pohjois-Irlanti jäisi käytännössä osaksi EU:n sisämarkkinoita, mihin Britannia on kuitenkin tehnyt hiljattain muutoksia.

EU:n ja Britannian kauppaneuvotteluiden viimeinen toistaiseksi sovittu neuvottelukierros päättyi viime viikolla.

Lue myös:

Markkinakatsaus: Ruokamarkkinoiden kaaos lähestyy uhkaavasti Eurooppaa

EU:n ja Britannian kauppaneuvottelut etenevät tahmeasti – elintarvikkeiden laatustandardit ja kalastus tulevan suhteen kuumat perunat

Lue lisää

Britannia sanoo olevansa valmis aloittamaan uudelleen brexit-neuvottelut

Ravintolat tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja

EU:n ja Britannian kauppaneuvottelujen pattitilanne jatkuu

Markkinakatsaus: Viljapörssin ralli kiihtyi, kotimaassa vedettiin viime viikolla henkeä