Talous

Energiateollisuus vastaa sähkön verkkoyhtiöiden saamaan kritiikkiin kovista hinnankorotuksista: "Sähkökatkojen määrä ja kesto ovat laskeneet jyrkästi"

Alan etujärjestö kiistää väitteet siitä, ettei sähkön verkkopalvelun hinnankorotuksia olisi käytetty investointeihin. "Yhtiöt investoivat verkkoihin kolmanneksen liikevaihdostaan joka vuosi."
Kari Salonen
Energiateollisuuden mukaan verkkoyhtiöiden mittavat investoinnit maan sähköverkkoihin ovat kannattaneet ja hyödyttäneet asiakkaita,

Energiateollisuus ry:n mukaan sähkön verkkopalvelun hinnankorotukset on käytetty investointeihin:

"Todellisuudessa yhtiöt investoivat kolmanneksen liikevaihdostaan joka vuosi siihen, että verkot ovat paremmassa kunnossa ja toimitusvarmuus kohenee entisestään", Tämä on selvä osoitus siitä, että investoinnit ovat kannattaneet ja hyödyttäneet asiakkaita, toteaa Energiateollisuus ry:n energiaverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen ET:n tiedotteessa.

Verkkopalveluyhtiöiden liikevaihdosta on ET:n mukaan 35 prosenttia sijoitettu verkon investointeihin.

Energiateollisuus vastaa näin viimeksi Ylen sähköverkkoyhtiöiden kannattavuutta ja viime vuosien korkeita hinnankorotuksia koskeneeseen uutisanalyysiin.

Sähkönsiirron kannattavuutta valvova Energiavirasto nosti vuodesta 2016 sähkön verkkoyhtiöiden korkeinta sallittua tuottoa, jotta siirtoyhtiöt selvisivät arviolta kolmen miljardin investoinneista maakaapelointiin. Sähköverkot ovat niin sanottu luonnollinen monopoli yhtiöille.

Yle tutki 13 siirtoyhtiön julkiset valvontatiedot neljän vuoden ajalta. Ylen analyysin perusteella kaapelointi-investoinnit selittävät vain murto-osan siirtohintojen noston perusteista. Pääosa hinnankorotuksista menikin yhtiöiden tuottoihin.

Ylen analyysin mukaan Energiaviraston valvontamallin muutos johti heti ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta.

Yhteenlaskettuna yhtiöiden sallittu liikevaihto nousi keskimäärin 38 prosenttia vuodenvaihteessa 2015–2016.

Euroissa muutos tarkoitti sitä, että verkkoyhtiöt saivat tehdä halutessaan yhteensä 330 miljoonan euron tasokorotuksen hintoihin vuodesta 2016 alkaen.

Ylen uutinen ei varsinaisesti tuonut uutta tietoa. Saman asian oli aiemmin selvittänyt Talouselämä-lehti jo huhtikuussa 2020. Asia tuli ilmi myös elokuussa 2019, jolloin lehti vertasi Suomen järjestelmän hinnoittelua Ruotsin vastaavaan. TE julkaisi uudestaan analyysinsa tammikuussa 2020.

Energiateollisuuden mukaan asiakas on hyötynyt verkkoinvestoinneista: sähkökatkojen määrä ja kesto laskeneet jyrkästi kymmenessä vuodessa.

"Toimitusvarmuuden parantaminen näkyy verkkopalvelumaksussa, mutta kotitaloudet saavat vastineeksi varmaa sähköä", Hänninen toteaa.

Yhtiöt investoivat maakaapeleiden lisäksi myös muihin toimitusvarmuutta parantaviin kohteisiin. Lähes miljardin vuosittaiset investoinnit ovat noin 15 prosenttia koko suomalaisen teollisuuden investoinneista.

Tapani-myrsky katkoi sähköt yli puolelta miljoonalta kotitaloudelta jouluna 2011. Reaktiona myrskyn laajoihin tuhoihin verkkopalveluyhtiöiltä edellytettiin sähkön toimitusvarmuuden parantamista maakaapeloinnein ja muin toimenpitein. Laki hyväksyttiin 2013.

Lue lisää: Sähkönkäyttäjät: Verkkoyhtiöiden todellinen tuotto on huimat 32 prosenttia – Omakotiliitto pitää Energiateollisuuden vastausta investointiväitteisiin "pöyristyttävänä"

Lue lisää

Monopoli edellyttää tiukkaa valvontaa

Sähkön siirtohintojen hillitsemistä vaativa kansalaisaloite kerännyt jo 20 000 nimeä

Yle: Myrskyinvestoinnit selittävät vain pienen osan sähkön siirtohintojen korotuksista – hinnat nousseet nopeasti vuodesta 2016 alkaen

Yaralta toinen hinnankorotus tälle syksylle - nyt nousua 5 euroa tonnilta