Talous

Leppä ministereiden suurituloisin – katso myös, miten tienasivat kohuissa rypeneiden hoivayritysten pomot, kirjailijat ja valtionyhtiöiden luotsaajat

Toiseksi suurituloisin ministeri oli Pekka Haavisto.
Vesa Moilanen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) oli suurituloisin ministeri viime vuonna.

Suurituloisin ministeri viime vuonna oli maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Hänellä oli verotettavaa ansiotuloa yli 149 000 euroa ja verotettavaa pääomatuloa lähes 48 000 euroa, yhteensä noin 197 000 euroa.

Leppä oli ministerien tulokärjessä myös vuotta aiemmin. Vuonna 2018 hänellä oli verotettavaa tuloa noin 145 000 euroa.

Toisena hallituksen tulokärjessä tuli viime vuoden verotietojen perusteella ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), jolla oli tuloja yhteensä hieman yli 172 000 euroa. Niistä ansiotuloa oli runsaat 120 000 euroa ja loput 52 000 euroa pääomatuloa.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajista eniten verotettavaa tuloa viime vuonna oli nyt-liikkeen Harry Harkimolla, yht. 323 000 euroa. Niistä 178 000 euroa oli ansiotuloa ja 145 000 euroa pääomatuloa.

Vuotta aiemmin Harkimon tulot ylittivät 600 000 euroa.

Puoluejohtajista toisena viime vuoden verotiedoissa oli kokoomuksen Petteri Orpo, jolla oli verotettavaa ansiotuloa runsaat 143 000 euroa ja pääomatuloa 20 000 euroa, yhteensä yli 163 500 euroa. Orpon eduskunnalle tekemän sidonnaisuusilmoituksen mukaan kokoomuksen puheenjohtajalle kuuluu 24 000 euron erillinen vuosipalkkio.

Kolmantena oli RKP:n Anna-Maja Henriksson, jonka 149 000 euron tulot olivat lähes kokonaan ansiotuloa.

Hoivayhtiö Esperi Caren toimitusjohtajan paikalta viime vuonna lähtenyt Marja Aarnio-Isohanni sai verotettavaa ansiotuloa viime vuonna yhteensä lähes 808 000 euron edestä.

Aarnio-Isohannin tilalle palkattu uusi toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi tienasi viime vuonna ansio- ja pääomatuloja lähes 220 000 euron edestä.

Aarnio-Isohanni erosi yhtiön toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Esperi Caren Kristiinankaupungissa sijaitsevassa hoivakodissa ilmeni vakavia puutteita. Hän kertoi tuolloin, että henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle kasvun tavoittelun rinnalla.

Kohun jälkeen Esperi Care kertoi panostavansa kasvun sijasta enemmän laatuun palkkaamalla esimerkiksi lisää työntekijöitä.

Hoivayhtiöiden tulokärjessä oli myös Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää. Hän tienasi viime vuonna ansio- ja pääomatuloja lähes 705 000 euroa. Mehiläisen hoivapalveluista vastaavan Mehiläinen Hoivapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Harri Pomell ylsi reilun 282 000 euron ansio- ja pääomatuloihin.

Isot terveysyritykset ovat viime vuosina ostaneet pienempiä kilpailijoita pois markkinoilta. Myös Mehiläinen oli nappaamassa tänä vuonna itselleen terveysyritys Pihlajalinnan, mutta Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KVV) torppasi kaupan. KKV:n selvityksen mukaan kauppa vähentäisi merkittävästi kilpailua terveyspalvelujen markkinoilla.

Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo ovat vuodesta 2014 lähtien moninkertaistaneet yhteenlasketun markkinaosuutensa. Kaikki ovat ostaneet markkinoilta pois pienempiä kilpailijoita.

Suomen liikevaihdoltaan suurimpiin kuuluvan hoivayhtiön Attendon toimitusjohtajana huhtikuusta lähtien toiminut Virpi Holmqvist sai ansiotuloja reilun 295 000 euron edestä viime vuonna. Holmqvist toimi ennen toimitusjohtajan pestiään yhtiön liiketoimintajohtajana.

Viime vuoden syksyyn asti Attendon toimitusjohtajana ollut Pertti Karjalainen tienasi ansiotuloja reilun 255 000 euron edestä.

Psykoterapiakeskus Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio tienasi viime vuonna miljoonia euroja. Tapion ansiotulot olivat viime vuonna 74 000 euroa ja pääomatulot liki 3,4 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotettavat tulot olivat noin 3,4 miljoonaa euroa.

Pääomatulot voivat olla peräisin monentyyppisistä eri lähteistä, mutta kaupparekisterin tietojen pohjalta voi päätellä, että merkittävä osa tienesteistä on todennäköisin peräisin toukokuussa 2019 tehdystä osakekaupasta. Kaupassa 70 prosenttia tietomurtovyyhdin keskiöön myöhemmin joutuneesta Vastaamosta myytiin uudelle omistajalle, sijoitusyhtiö Intera Partnersille.

Kaupparekisterin tiedoista ja Vastaamon julkisuuteen kertomasta selviää, että Ville Tapio omisti Vastaamon kokonaisuudessaan äitinsä ja isänsä kanssa toukokuuhun 2019 asti. Keväällä 2019 sijoitusyhtiö Intera Partners osti enemmistön Vastaamosta. Se hankittiin Interan samaisessa toukokuussa perustetun holding- eli hallintayhtiö PTK Midcon nimiin.

Ville Tapion äiti tienasi viime vuonna yhteensä verotettavina ansio- ja pääomatuloina 1,3 miljoonaa euroa, joista ansiotulojen osuus oli noin 36 000 euroa. Ville Tapion isä taas sai verotettavia ansio- ja pääomatuloja noin 1,2 miljoonaa euroa. Ansiotulojen osuus oli 18 000 euroa.

Vielä helmikuulle 2019 päivätyn yhtiökokouspöytäkirjan mukaan yhtiön 1 100 000 osaketta jakautui siten, että toimitusjohtaja Ville Tapio omisti yhtiöstä noin 68 prosenttia, isä omisti noin 14 prosenttia ja äiti noin 18 prosenttia. Kesäkuulle 2019 päivättyjen asiakirjojen mukaan, siis kauppojen jälkeen, Midcolle siirtyi 70 prosenttia omistuksesta ja Ville Tapio jäi vähemmistöomistajaksi 27 prosentin osuudella. Myös äiti jäi omistajaksi kolmen prosentin osuudella. Isä luopui omistuksistaan kokonaan.

Kauppahintaa ei ole kerrottu julkisuuteen. Käräjäoikeuden tiedoista voi kuitenkin päätellä jotain kaupan suuruusluokasta, joka liikkuu miljoonissa.

Helsingin käräjäoikeus päätti viime viikon tiistaina määrätä Ville Tapion ja hänen vanhempiensa omaisuutta väliaikaisena turvaamistoimena takavarikkoon noin 9,7 miljoonaa euroa. Takavarikkopäätöksen hakija on Vastaamon pääomistaja PTK Midco. Oikeus perusteli takavarikkopäätöstä sillä, että PTK Midco on saattanut todennäköiseksi, että sillä on Tapioilta liki 9,7 miljoonan euron saaminen, josta Tapiot ovat vastuussa yhteisvastuullisesti.

Aiemmin Midcon ja Hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri kertoi Ville Tapion potkujen yhteydessä, että Tapio olisi tiennyt yhtiöön maaliskuussa 2019 tehdystä toisesta tietomurrosta ja jättänyt kertomatta siitä yrityksen osake-enemmistön ostaneen Midcon edustajille. Tapio ei ole kommentoinut väitettä.

Myöskään kauppasopimuksen sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen, eivätkä Midco tai sen edustajat ole kertoneet mihin oikeudellisiin toimenpiteisiin yhtiö turvaamistoimella varautuu.

Asiasta on kuitenkin esitetty ulkopuolisia arvioita, jotka viittaavat siihen, että kaupan suuruus olisi ainakin takavarikoitu summa, liki 10 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Talouselämän haastattelussa juristit arvioivat, että takavarikolla saatetaan varautua kauppahinnan alentamiseen tai vahingonkorvaukseen. Perusteena tälle korvaukselle voisi toimia se, että ostaja PTK Midcoa on voitu johtaa harhaan, jos Ville Tapiota vastaan esitetty väite tietomurron pimittämisestä pitää paikkansa.

Koiramäki-kirjoistaan tunnettu lastenkirjailija Mauri Kunnas ansaitsi viime vuonna yhteensä noin 350 000 euroa, opettajana työskentelevä kirjailija Tommi Kinnunen noin 137 000 euroa ja kirjailija ja tv-kasvo Tuomas Kyrö noin 119 000 euroa.

Kirjailija Sofi Oksasen tulot olivat viime vuonna yhteensä vajaat 81 000 euroa ja Laila Hirvisaaren vajaat 50 000 euroa.

Tatu ja Patu -kirjoista tuttu lastenkirjailijakaksikko ansaitsi jälleen reippaat tulot. Aino-Maria Havukainen ansaitsi viime vuonna yhteensä noin 216 000 euroa ja hänen miehensä Sami Toivonen noin 215 400 euroa.

Kirjailija Leena Lehtolaisen tulot olivat yhteensä noin 188 000 euroa ja kirjailija ja tv-kasvo Jari Tervon noin 104 000 euroa. Kirjailija ja näyttelijä Antti Holma ansaitsi yhteensä noin 83 000 euroa viime vuonna ja kirjailija Kari Hotakainen noin 62 000 euroa.

Nyt julkistetuissa verotiedoissa näkyvät tavalliseen tapaan vain ansio- ja pääomatulot. Monilla kirjailijoilla on tuloja lisäksi yritystoiminnan kautta.

Suurten valtionyhtiöiden nykyisistä toimitusjohtajista eniten tienasi viime vuonna Fortumia johtava Markus Rauramo. Hänellä oli verotettavia tuloja yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa, joista ansiotuloja oli yli 1,1, miljoonaa euroa ja pääomatuloja lähemmäs 80 000 euroa. Rauramo aloitti tehtävässään heinäkuun alussa. Hän on aiemmin toiminut Fortumin talousjohtajana.

Miljoonakerhoon pääsi myös Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. Hänellä oli verotettavia tuloja yhteensä reilut miljoona euroa, joista ansiotuloja oli lähemmäs 993 000 euroa ja pääomatuloja runsaat 42 000 euroa. Kolmanneksi kovatuloisin oli Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Hänen verotettavat kokonaistulonsa olivat yli 738 000 euroa. Näistä ansiotuloja oli reilut 729 000 euroa ja pääomatuloja noin 9 000 euroa.

Jos tulolistauksessa otetaan huomioon nyt jo toisiin tehtäviin siirtyneet johtajat, ehdoton tulokuningas oli Fortumia aiemmin luotsannut Pekka Lundmark. Hän aloitti elokuussa Nokian toimitusjohtajana.

Lundmark tienasi viime vuonna yhteensä vajaat 2,3 miljoonaa euroa. Näistä ansiotuloja oli lähemmäs 2,1 miljoonaa ja pääomatuloja lähes 211 000 euroa.

Lue lisää

Kaslinkin myyneet Kukkoset panivat rahan kiertämään – jatkavat sijoittajina uusissa elintarvikeyhtiöissä

Näin Suomen 50 suurinta metsänomistajaa tienasivat – lähes viidesosalla miljoonatulot

Näin tienasivat kansliapäällikkö, ruokavaltuutettu ja kaksi tunnettua eläkeläistä – katso veropäivän kaikki uutiset koosteesta

Yli 65 miljoonaa euroa viime vuonna pääomatuloja saanut Ilkka Brotherus aloitti yrittäjän uransa ostamalla kaksi vanhaa ja vuotavaa muovikonetta