Talous

MT:n kysely: 60 prosenttia suomalaisista pitää valtion velkaantumisvauhtia liian kovana

Suomen valtio ottaa miljardeja euroja uutta velkaa koronapandemian jatkuessa. Velkaantuuko Suomi liikaa nykymenolla?
Petteri Kivimäki, Hanna Linnove, Jaana Kankaanpää, Jarkko Sirkiä
Koronapandemia jyllää ja Suomen valtio velkaantuu. Lainanotolla ja aktiivisella finanssipolitiikalla valtio ylläpitää taloutta, tukee yrityksiä, työllisyyttä ja kulutuskysyntää tulonsiirroin, kustantaa terveydenhoitoja, koronatestejä ja pääomittaa muun muassa lentoyhtiö Finnairia.

Suomen valtio ottaa tänä vuonna 19,6 miljardia euroa velkaa. Ensi vuoden budjettialijäämäksi valtiovarainministeriö ennakoi 10,8 miljardia euroa.

MT kysyi gallupissaan 1 020 vastaajalta, velkaantuko Suomi liikaa nykymenolla. Väitteen kanssa täysin tai melko samaa mieltä oli 60 prosenttia vastaajista.

Kyselyn perusteella vastaajan puoluetausta vaikuttaa, miten valtion velkaantumiseen suhtaudutaan: kokoomusta, keskustaa ja perussuomalaisia äänestävät kavahtavat eritoten julkista ripeää velkaantumista.

Kokoomusta äänestävistä peräti 87 prosenttia arvioi Suomen velkaantuvan liikaa, perussuomalaisten kannattajakunnasta 84 prosenttia ja keskustaa äänestävistä 76 prosenttia.

Vasemmistoliittoa kannattaneista eri mieltä velkaantumisväitteestä oli 44 prosenttia. Vain 23 prosenttia näki Suomen velkaantuvan liikaa tässä tilanteessa.

Ekonomistit pitävät mittavia elvytystoimia oikeaan osuvina. Koronapandemia vei pohjan talouskasvulta ja on haitannut niin kulutuskysyntää kuin yritysten investointeja.

Valtio on yritystuin, terveydenhoidoin, koronatestein, tulonsiirroin ja muun muassa lentoyhtiö Finnairia pääomittamalla pitänyt yllä kulutuskysyntää, estänyt yritysten konkursseja ja korvannut liiketoiminnan rajoituksista aiheutuneita menetyksiä yrityksille.

Valtiovarainministeriö odottaa valtionvelan nousevan ensi vuonna noin 135 miljardiin euroon. Julkisyhteisöjen velka kasvaa noin 70 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Rahaministeriö ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 2,6 prosenttia.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander ei hämmästy gallupin tuloksesta ja vastaajien velkapelosta.

"Suomessa on pitkä perinne vakauteen pyrkivästä talouspolitiikasta. Toki valtion velka on kasvanut hyppäyksittäin kaikissa kriiseissä 1990-luvun alun laman jälkeen."

"Meillä on kuitenkin pysynyt traditio siitä, että julkinen talous pidetään vakaalla pohjalla.Se on keskeinen tekijä, jonka perusteella ulkopuoliset arvioijat, luottoluokittajat ja kansainväliset rahoittajat uskovat siihen, että Suomelle on turvallista antaa lainaa tässäkin tilanteessa", Spolander viittaa julkisen talouden isoon alijäämään ja lainan nopeaan kasvuun.

Velan kasvattaminen tänä vuonna on Spolanderin mukaan väistämätöntä: valtio ottaa vastuuta kysynnän ylläpitämisestä, kun talous supistuu arviolta 4,5 prosenttia.

Jokainen valtion ottama laina on joskus maksettava takaisin. Normaalisti tämä tapahtuu uudella lainalla. Nyt Suomen valtio ottaa lainaa miinuskorolla.

Jos voisi olla varma, etteivät korot nouse ikinä, velkaantumista voisi huoletta jatkaa. Vuonna 2020 ei Spolanderin mielestä tarvitse olla huolissaan Suomen velkaantumisesta. Ongelma syntyy, jos alijäämät pysyvät suurina akuutin kriisin jälkeenkin.

"Velkaantuminen herkistää julkista taloudenpitoa häiriöille, jotka voivat altistaa korkojen nousulle.

"Riski liittyy velan uudelleen rahoittamiseen. Jos korot joskus nousevat 5–10–15 tai 20 vuoden tähtäimellä, ja jos velkataakka ehtii sitä ennen kasvaa huomattavasti, korkojen nousu rasittaisi mittavasti julkista taloutta."

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on mennyt ylös ja alas taloudellisten kriisien ja nousukausien mukana.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen ei ole huolissaan Suomen velkamäärästä:

"Velka auttaa pääsemään yli taloudellisen ja terveydellisen kriisin."

Talouskriisiin olisi Keskisen mukaan pitänyt vastata ilman koronaakin. Tärkeintä on nähdä, miten saadaan aikaan taloudellista kasvua. Velkataakan keventämiseen tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelma, ei kipeitä leikkauksia lyhyellä tähtäimellä.

Keskinen arvioi, ettei pandemiasta jää pysyviä rasitteita Suomen talouteen.

TNS Kantar Agri toteutti kyselytutkimuksen MT:lle lokakuun 9.–14. päivinä. Vastaajia oli 1 020 ja virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää

Valmet aloittaa yt-neuvottelut määräaikaisista lomautuksista

AstraZenecan koronarokotteen teho jäi 70 prosenttiin

Financial Times: Koronapandemia uhkaa lisätä sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla

Professori pelkää Uudenmaan tarvitsevan tiukempia koronarajoituksia – STM:n kansliapäällikkö jakoi entisen Hus-johtajan vaatimuksen lisätoimista