Koneyrittäjien etujärjestö vahvistaa väitteet etenkin pienempien yrittäjien epäreilusta kohtelusta teiden talvikunnossapidossa. Koneviestin päätoimittaja Eemeli Linna avautui pääkirjoituksessaan yrittäjien kyykyttämisestä eli esimerkiksi viime tinkaan jätetyistä toimeksiannoista, hankalista sopimuksista ja riskien ja isojen sanktioiden vyöryttämisestä pienille yrittäjille.
"On kuultu ja pantu merkille", Koneyrittäjien maarakennusalan toimialapäällikkö Markku Leskinen sanoo MT:lle.
"Aiemmin tuollaisia ongelmia ei ole ollut, mutta ne ovat lisääntyneet viime vuosina. Tietoomme on tullut tapauksia, joissa varoajat lähteä talvikunnossapitotöihin ovat lyhyitä ja hälytysluontoisia."
Tilaajat ovat venyttäneet auraamaan lähtöä, vaikka aliurakoitsija olisi ollut valmiina. Ennen kuin aliurakoitsija on päässyt töihin, on asiakkailta tullut jo valituksia ja sanktio langennut aliurakoitsijalle.
"Kustannusten säästöstähän siinä on kysymys. Toivotaan viimeiseen asti, ettei lumisade ylitä aurauksen lähtökynnystä", Leskinen tulkitsee.
Pulmana on alalla valitseva harvainvalta: yleisten teiden hoitourakat jakautuvat viidelle pääurakoitsijalle, joista suurimmat ovat YIT ja Destia. Yksi putosi pois, kun Lemminkäinen ja YIT yhdistyivät vuonna 2018.
Osa kunnista ja myös esimerkiksi Väylävirasto ovat siirtäneet töitään suuryrityksille, jotka puolestaan teettävät käytännön auraukset aliurakoitsijoilla eli enimmillään muutaman koneen yrittäjillä.
Leskisen mukaan pienempien kyykyttäjä ei olekaan tilaaja kuten kunta, vaan pääurakoitsija. Kohtelu on johtanut jopa siihen, ettei tekijöitä meinaa löytyä.
"Olen kuullut, että suuryrityksillä on ollut vaikeuksia saada tarjouksia pienemmiltä, mutta talvihoitokauden alkaessa tekijät on löydettävä jostakin."
Lue myös:
