Talous

Elintarvikevienti jatkui vahvana koronasta huolimatta – Kiina kiilasi kakkoseksi

Vienti sujui ennätysvuoden malliin, mutta loppuvuoden luvut voivat olla pettymys. Myös tuonti pysyi ennallaan.
Johannes Tervo
Atria lastaa vientilihaa Kiinaan kylmävarastossa Seinäjoella.

Suomen elintarvikevienti jatkui vahvana siitä huolimatta, että koronapandemia sulki rajoja ja perui messuja ja muita myyntitapahtumia.

"Nyt mennään viime vuoden tasolla eli 1,3 miljardissa eurossa", Elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Marika Säynevirta kertoo.

Summa on sama viime vuonna samana aikana eli tammi–syyskuussa 2019. Tiedot perustuvat tullin tietoihin, jotka päivittyvät kolmisen kuukautta jälkikäteen. Koko vuoden tiedot saadaan siten vasta maaliskuussa.

Erityinen valopilkku viennissä oli Kiina, joka on kiilannut Suomen vientimaana kakkoseksi Ruotsin perään. Vienti Kiinaan on koronasta huolimatta jopa kasvanut, erityisesti maidon ja lihan vienti. Säynevirran mukaan isot toimijat eli lihatalot ja meijerit ovat onnistuneet hienosti.

"Kiinan kasvu tänä vuonna on erittäin positiivista, mutta riittääkö se korvaamaan vähenemistä muilla markkinoilla, on vaikea ennustaa", Säynevirta sanoo.

Myös Etelä-Koreaan kirjataan positiiviset kasvuluvut.

Suomen päämarkkina-alue on Eurooppa, jonne vienti on laskenut jonkin verran. Vienti supistui myös tärkeimpään vientimaahamme Ruotsiin, mutta kasvoi Hollantiin ja Espanjaan.

"Koronan takia olisi voinut odottaa, että huonomminkin menee. Haasteista huolimatta vienti on sujunut yllättävänkin hienosti."

Myös koko EU:n vienti Kiinaan on kasvanut. Tilasto on tehty ennen kuin Saksasta tavattiin afrikkalaista sikaruttoa, mikä on saattanut vaikuttaa sen loppuvuoden Kiinan-vientiin.

Jatkossa kysymysmerkin piirtää Britannia, jonka kauppasopimusneuvottelut EU:n kanssa ovat kesken ja lopputulos voi vaikuttaa välillisesti Suomenkin kaupankäyntiin. Maa on Suomen ruokaviennissä vasta sijalla 12.

Myynti ja markkinointi messuilla ja muissa tapahtumissa eri puolilla maailmaa ovat olleet hankalia rajojen sulkemisen ja liikkumisrajoitusten vuoksi.

"Nyt nähdään, että viennissä on positiivinen vire ja että aiemmat ponnistelut kantavat. Yrityksillä on hyviä pitkäaikaisia liikesuhteita, Food from Finland on tehnyt hyvää työtä ja vienninedistämistä on pystytty tekemään virtuaalisesti ja kohdemarkkinoilla olevan henkilökunnan avulla. Neuvottelut seisahtuivat maaliskuussa eikä ihmisiä ei tavattu, mutta sitten opittiin uusia tapoja tehdä vientityötä."

Hankaluuksia kriisin alkuvaiheessa tuotti konttipula, mikä vaikeutti eurooppalaisten Kiinan-vientiä ja nosti konttien hintoja.

Vuonna 2019 Suomen ruokavienti kipusi kaikkien aikojen uuteen ennätykseen, 1,75 miljardiin euroon.

Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Viro, Saksa, Venäjä, Kiina, Ranska ja Tanska ja tärkeimmät tuoteryhmät tuore kala, maitojauhe, voit ja muut rasvat, muut elintarvikkeet, alkoholijuomat ja sianliha. Voi on pudonnut ykköstilalta kolmoseksi ja alkoholi kakkosesta viidenneksi.

Elintarvikevientiä hoitavan Food from Finland -ohjelman tavoitteena on tuplata Suomen elintarvikevienti vuoteen 2025 mennessä. Ohjelmassa on mukana yli sata elintarvikeyritystä.

Elintarviketeollisuusliitto kertoi talouskatsauksessaan joulun alla, että koronapandemia on heikentänyt yritysten luottamusta tulevaan ja vähentänyt tilauksia alkuvuoteen verrattuna. Esimerkiksi lokakuussa tuotanto kasvoi vain 0,9 prosenttia syyskuusta, mikä on liiton mukaan todella vähän joulusesonkiin valmistuvalle ja vientiin pyrkivälle alalle.

Haastavinta on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joiden rahoitusasema on usein suuria heikompi.

Alan odotukset lähikuukausille ovat vaisut ja suorastaan mustalta näyttävän majoitus- ja ravitsemisalan ahdinko heijastuu myös teollisuuteen, jossa lomautukset ja irtisanomiset ovat jo lisääntyneet. Kulutus on siirtynyt etätyön myötä korkeamman jalostusarvon tuotteista kotona kokkailuun, ja vain juhlatilanteissa ostetaan hinnakkaampaa.

Epävarmuutta tuo myös työttömyyden nakertama ostovoima. Jos ostetaan halvempaa ruokaa, yritysten liikevaihto pienenee. Liitto kiittelee kuitenkin sitä, että ruoka ei ole ensimmäinen säästöerä ja että nyt suositaan suomalaisia elintarvikkeita.

Myös tuonti pysyi ennallaan

Myös elintarvikkeiden tuonti on pysynyt korona-aikana ennallaan. Tuonnin arvo oli sekä viime että tänä vuonna tammi–syyskuussa 3,5 miljardia euroa.

Tärkeimmäksi tuontimaaksi on noussut Saksan ja Ruotsin ohi Hollanti. Neljäntenä tulee Espanja, ja sen perässä Norja, Tanska ja Italia.

Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat hedelmät, muut elintarvikkeet, alkoholijuomat, tuore kala, juusto sekä vihannekset ja kasvikset.

Lue lisää

Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Britanniaan, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan – Suomessa lähes 400 uutta koronatartuntaa, uusia koronakuolemia kuusi

Katso oman kuntasi koronatilanne – maan korkeimmat ilmaantuvuusluvut ovat nyt maaseutukunnissa

"Pörröefekti, kohtuutalous ja maaseutuistumisen megatrendit tuovat maalle vielä asuntopulan" – Tuomas Kuhmonen toi MTK:n toimihenkilöpäiville tuulahduksen tulevaisuuden Pörsänmäeltä

Koronavirusta tulee nyt Suomeen aiempaa enemmän ulkomailta – "Rajaturvallisuuden merkitys korostuu"