Talous

Romumetallin hinta sai siivet: "Tilanne kääntyi lyhyessä ajassa päinvastoin, sillä nyt kaikki menee mitä saa"

Romuraudan siivous maatilan nurkista voi tuoda kohtuullisen tilin käteen. Terästeollisuus sulattaa kaiken, mitä kiertoon vain irtoaa.
Johannes Tervo
Maaseudulla löytyy yhä kierrätystä odottavia romuautoja, kuten tämä Mustasaaressa lepäämään jäänyt entinen linja-auto.

Viime kevään koronapandemia halvaannutti terästuotantoa, kun investointinäkymät sumenivat Suomessa ja maailmalla.

Koronan ensimmäisessä aallossa materiaalien hinnat tippuivat Suomen Romukauppiaiden Liiton puheenjohtajan ja Tramel Oy:n toimitusjohtajan Harri Niukkasen mukaan rajusti.

"Kaksi kolme kuukautta sen jälkeen alkoivat metallien hinnat kuitenkin nousta kohti loppuvuotta. Talven aikana on lähennytty jopa ennen finanssikriisiä olleita lukemia. Eli olemme hyvällä hintatasolla", Niukkanen sanoo.

Esimerkiksi Romuta Oy korvaa lajitellusta ruostumattomasta romuteräksestä 820 euroa tonnilta. Sekalaisen raudan ja pienten erien hinta on nyt 209 euroa tonnilta, johon se on kivunnut viime huhtikuun 145 euron pohjista. Helmikuun alussa hinta pyrähti 233 eurossa.

Hintakehitys Suomessa seuraa maailmalla käytössä olevia viitehintoja.

"Metallista on romuliikkeillä ja kierrättäjillä jopa pulaa. Valmistavasta teollisuudesta ei synny metallijätettä yhtä paljon kuin kierrätysyritykset pystyisivät käsittelemään", Niukkanen kertoo.

Korona pienensi hänen mukaansa metalliteollisuuden tilauskantoja – ei synny metallijätettä eli romuliikkeiden raaka-ainetta, vaikka tälle kierrätysmetallille olisi jatkokysyntää.

Romuta on Oulun alueen suurimpia yksityisiä romuraudan käsittelijöitä. Yritys kerää materiaaleja maatiloilta, konepajoilta ja purkuyrityksiltä Tornion ja Raahen terästehtaille Jyväskylästä Rovaniemelle asti. Romutan toimitusjohtaja Jyrki Mutanen kuvailee viime vuotta vauhdikkaaksi.

"Ennen koronaa meni alalla ihan ok, mutta kotimaassa romua oli tarjolla tavallista enemmän, ja se meni vientiin. Kaikki kääntyi lyhyessä ajassa päinvastoin, sillä nyt kaikki menee mitä saa. Hyvin vaihtelevaa aikaa, viime vuonna sesonki jäi väliin ja hinnat putosivat – ja sitten täysi ralli päälle."

Metallinkierrätys ennakoi Mutasen mukaan usein maailmalla vallitsevaa taloudellista vaihetta varsin tarkasti.

"Koronauhka laski hintoja jo ennen kuin lomautuksista puhuttiin mitään. Nyt raaka-aineiden hinnannousu lähtee maailmantilanteesta. Uskoa rokotteisiin on ja tilanne paranee, jolloin raaka-aineet käyvät kaupaksi."

Romumetallien hintojen noustua sitä myyvä saa Mutasen mukaan aiempaa enemmän rahaa käteen. Ennen merkittävä osa maksusta meni kuljetuskustannuksiin.

"Olemme kehittäneet keräyslogistiikkaa ja keräysalueemme on laaja, Keski-Suomesta Pohjois-Suomeen saakka. Romuta käsittelee metalliromua noin 20 tuhatta tonnia, mikä vastaa yli 400:aa rekkaa vuodessa."

Yksi tapa tehostaa kierrätystä on Mutasen mukaan läpinäkyvyys, ja ympäristötietoinen lähtökohta toiminnalle. Yrityksellä on sähköisesti toimiva leikkuri ja sitä syöttävä materiaalinkäsittelykone, jotka toimivat uusiutuvalla sähköllä ensimmäisten joukossa Suomessa.

"Monesti asiakas ei ole tiennyt, minkälaisesta romusta saa rahaa ja mikä on hyvää. Usein vallitsee epäluuloja hintojen heilumisesta. Itse olen ratkaissut kertomalla kaikkien tuotteiden hinta- ja laatumääritykset, eli jos jaksaa lajitella, voi hyvityshintaa parantaa noin sata euroa tonnilta."

"Aiemmin sanottiin, aja tänne niin katsotaan mitä maksetaan. Kun traktorikuorman ajaa portin sisälle, isäntä on heikoissa asemissa. Meiltä lähtee kirjallinen tarjous puhelun jälkeen."

Mutasen mukaan kyseessä ei ole hetken hinnannousu. "Tarve näyttää pitkäaikaisemmalta."

Maitotilaa Teuvan Norinkylässä pitävä Jari Rantala pitää kierrätystä hyvänä tapana päästä eroon romuraudasta. Näin tilan nurkkia ja markkia, kuten pohjalaisittain sanotaan, saa siistittyä ajan myötä kertyneestä rautaromusta.

”Pienempiä eriä on viety lähinnä keräykseen, suurempia kuormia sitten traktorilla romufirmaan, kun tavaraa on kertynyt enempi”, Hakala sanoo.

Myyntiin tilalta on viety korkeintaan muutaman tonnin lasteja.

”Maataloudessa harvemmin sitä suuremmin kertyy. Peltiähän se on paljolti. Hyvä asia on se, ettei tule omia kaatopaikkoja. Navetassa on aina uudistamista, nyt on tehty laajennusta ja rakennustavaraa on kertynyt vietäväksi.”

Seuraavan romukuorman tekeminen voi tulla ajankohtaiseksi nyt, kun ostettavan kierrätysmetallin hinta on ollut nousussa, Rantala pohtii.

”Jos hinnan näkisi etukäteen, ei se olisi pahitteeksi. Hintatasosta ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta yleensä ei tule odotettua niiden nousemista.”

”Pääasiassa pyritään eroon romuista, kun kuorma on saatu tehtyä.”

Lue lisää:

Kun Raahen teräsjätti luopuu kivihiilestä, tilalle tarvitaan vetyä ja ison ydinvoimalan verran sähköä

Autot ajetaan Suomessa loppuun, keskimääräinen romutusikä on noussut yli 21 vuoteen

Maitotilallinen Jari Rantala Teuvan Norinkylästä tutkii varaston nurkassa lojunutta vanhat navetan virtsanohjauslevyä. "Kovasti ovat ruostuneet, mutta kaipa niistä vielä rautaa löytyy."
Lue lisää

Maisema siistiksi nurkka, läjä ja puska kerrallaan – näin kierrätät akut, koneet, pressut ja vanhat kemikaalit

Heidi Hautala: EU hylkii biokaasua, vaikka se on elinkaarensa puolesta jopa hiilinielu

Biokaasu ei saa jäädä EU:ssa väliinputoajaksi

Pienet jäteyritykset pelkäävät, että jätelain uudistus vie heiltä leivän – "Pakkokilpailutus tarjoaa valmista kakkua halpisyhtiöille, jotka saalistavat kuntaurakoita"