Talous

Seurantalot ajautuivat kurimukseen: miinusmerkkiset budjetit yleistyvät – korona vei tulot mutta kulut jäivät

Korona koettelee satoja suomalaisia yhdistyksiä, jotka omistavat oman seurantalon: kokoontumisrajoitusten vuoksi talojen hiljaiselo jatkuu jo toista vuotta.
Johannes Tervo
Seurantalo sijaitsee mäellä, josta aukeaa hyvä näkymä yli Myrkyn. Kylän nimen alkuperää on pohdittu paljon. Yksi oletus on, että Myrkky juontuisi kylän ruotsinkielisestä nimestä Mörtmark.

Seurantaloista on nyt vain menoja. Ylläpito maksaa, mutta tuloja ei ole, kun tapahtumia ei voi järjestää.

Esimerkiksi moni nuorisoseura on neuvotellut pankista lainaa, jotta selviää juoksevista menoistaan, arvioi Suomen Nuorisoseurat ry:n toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola.

Nuorisoseurantalojen ovet pantiin säppiin keväällä 2020, jonka jälkeen toiminta on ollut vähäistä. Sama pätee maamiesseurojen, työväenyhdistysten, vapaapalokuntien ja monen muun yhteisön taloihin.

Seurantaloista ei ole omistajilleen vuokratuloja, kun kokoontumisrajoitukset estävät tilaisuuksien järjestämisen. Niin perhejuhlat kuin isommat kokouksetkin ovat tauolla.

Varauskirjoista on putsattu pois yhteisöjen omatkin tapahtumat: esimerkiksi kesäteatterit, konsertit, joulu- ja vappumyyjäiset sekä juhlapäivien lounaat.

”Ne ovat äärettömän tärkeä osa yhdistysten toimintaa ja varainhankintaa. Yksittäinen tapahtuma voi olla taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, mutta satoihin yhdistyksiin ja satoihin seurantaloihin kumuloituessaan vaikutukset kasvavat miljooniin euroihin.”

Seurantalolla hankitaan varoja paljoon muuhunkin kuin vain talon ylläpitoon.

”Talojen avulla kerätään tuloja harrastustoiminnan pyörittämiseen. Meidän leipälajimme on se, mitä nuorisoseuroissa tehdään", Ala-Sankola sanoo.

”Seurantalo on toiminnan tuki ja koti”, hän määrittelee.

Myrkynkylän Nuorisoseuralla on Karijoella oma talo, joka on rakennettu vuonna 1910. Salissa on 200 istumapaikkaa. Kahvio soveltuu 30 osanottajan tapaamisiin.

Ylläpitokulut ja vakuutusmaksut pysyvät, vaikka korona vei tilaisuudet ja tulot, nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Kaunisto sanoo.

"Vuotuiset menot talosta ovat 7 000–8 000 euroa."

Lyöttilän Maamiesseura ry:llä on Iitin Lyöttilässä 250-neliömetrinen seurantalo, joka on valmistunut vuonna 1933. Talo peruskorjattiin vuonna 2008.

Koronan ja kokoontumisrajoitusten vuoksi talo on nyt lähes kokonaan ilman käyttöä. Muutaman jumppaajan porukka on melkeinpä ainoa käyttäjä, Vesa Soikkeli kertoo. Hän hoitaa talon vuokrauksen.

Maamiesseurantalossa on lämpö päällä. Muutkin ylläpitokulut juoksevat. Tuloja ei vain ole.

”Nyt ollaan talon kanssa omillaan, kun kunnalta saatu vuokratulokin loppui.”

Tähän vuoteen asti kunta maksoi maamiesseuralle vuokraa, sillä esimerkiksi kansalaisopiston piirejä on kokoontunut talossa.

Omistajayhteisön lisäksi seurantaloihin tukeutuvat monet muut yhdistykset.

”Talot ovat kylän tai kaupunginosan yhteisiä kokoontumispaikkoja, kansalaistoiminnan keskuksia", Hannu Ala-Sankola sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuoden lopussa avustusta seurantalojen ylläpitokustannuksiin. Avustusten yhteissumma oli 2,3 miljoonaa euroa. Hakemuksia tuli 789, avustuksen sai 736 hakijaa.

”Nuo avustukset olivat tärkeä apu ylläpitoon. Ne auttoivat monessa yhdistyksessä, jotta pystyttiin pitämään nokka pinnalla.”

Valtion koronatuki on toistaiseksi rajoittunut seurantalojen ylläpitokuluihin, Ala-Sankola kertoo.

"Koronarajoitusten vuoksi koituneita tulonmenetyksiä ei ole korvattu mitenkään.”

Lue lisää:

Seurantaloille 2,3 miljoonaa euroa: "Avustuksilla tuetaan yhteisöjen toiminnan jatkuvuutta"

Johannes Tervo
Kaikki valmiina juhlatarjoilujen valmistamiseen, kunhan koronarajoituksista päästään.

Seurantalot

  • Seurantalo on yhteisnimitys taloille, joita aatteelliset yhdistykset ovat rakentaneet toimintansa tyyssijaksi. Tavallista on, että omistajayhteisön lisäksi seurantaloilla on monia muitakin käyttäjiä.
  • Taloja ovat pystyttäneet esimerkiksi nuoriso-, maamies-, urheilu- ja raittiusseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseututoimijat.
  • Seurantalot.fi-sivustolla esitellään noin 1 700 suomalaista seurantaloa. Seurantalojen kokonaismääräksi arvioidaan 2 500.
Lue lisää

Hiljainen on seurantalo koronarajoitusten vuoksi – ”Pytinki on pidettävä siinä kunnossa, että voidaan toimintaa jatkaa, kun rajoituksista päästään"

Ilomantsin maamiesseuran uusi nousu alkoi 20 vuoden hiljaiselon jälkeen

Suomen talousseura oli neuvonnan uranuurtaja

Korona laittoi työväentalot ahtaalle – avustuksia jaetaan yli 1,5 miljoonaa euroa