Talous

Betonijätti harkitsee toimintojen keskittämistä vain 1 300 asukkaan Kyyjärvelle – investoinnin esteeksi voi muodostua ankara kilpailu työvoimasta

Köyhälle Kyyjärvelle olisi tulossa jättipotti, jos rakennusmateriaalia betonista valmistava Betset päättäisi keskittää toimintojaan pohjoiseen Keski-Suomeen. Työmiehistä on kuitenkin jo nyt huutava pula, joten johto empii investoida alueelle.
Petteri Kivimäki
Kuvassa tehdaspäällikkö Jyrki Kainu, BetSetin hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen ja mittamies Hannu Kalliojärvi.

Kun ensimmäinen ulkomaalainen työntekijä ilmestyi vuonna 1993 töihin Betsetin Kyyjärven tehtaalle, paikkakunnalla supistiin. Noinkohan ulkomaalaiset vievät työpaikat.

Nyt Kyyjärven yksikön reilusta 190 työntekijästä noin puolet on muualta kuin Kyyjärveltä. Näistä kolmasosa, eli kolmisenkymmentä on ulkomailta lähtöisin. Osa vuokratyövoimaa välittävien firmojen palkkalistoilla ja rekrytty useimmiten Baltiasta ja Puolasta. Lisäksi joukossa on pakolaisia, joita kuntaan tuli vuonna 2015 Afganistanista ja Irakista. Toistakymmentä henkeä sijoittui tehtaalle töihin, ja suuri osa heistä on yhä palkkalistoilla. Ja sitten on työn ja urheilun yhdistäviä lentopalloilijoita.

Silti paikkakunnalla ei enää supista ulkomaalaisista – työtä on enemmän kuin pitäjässä tekijöitä.

”Kymmenkunta työntekijää saisi paikan meillä tuotannossa vaikka heti, jos sopivia löytyisi,” sanoo Betset-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja teollisuusneuvos Hannu Löytönen, joka luovutti operatiivisen vetovastuun lapsilleen muutama vuosi sitten.

Kyyjärvi joutuu kamppailemaan Suomenselän ja Keski-Pohjanmaan työväestä seudun suurten rakennustarvikeyritysten kanssa. Karstulassa on Honkarakenne, Alajärvellä Ruukki, Mäkelä Alu ja Hosko CLT, Perhossa Jetta-talo. Kaikilla on omat haasteensa työvoiman saatavuudessa.

”Yritykset jakavat tässä suhteessa niukkuutta”, Löytönen toteaa.

Betset on talousongelmissa painivan Kyyjärven elämänlanka, mutta se voisi olla enemmänkin. Yritys on kaavaillut Kyyjärven tehtaansa mittavaa laajentamista, mutta työvoimapula saa johtoportaan mietteliääksi.

”Taloudelliset perusteet laajentamiselle olisivat olemassa. Kyseessä olisi kohtuullisen iso investointi, jossa tiettyjä toimintoja keskitettäisiin Kyyjärvelle. Pelkäämme kuitenkin työvoiman riittävyyttä.”

Konsernissa on Suomessa yhdeksän tehdasta, jotka ovat Mikkelin ja Kyyjärven yksikköä lukuun ottamatta keskittyneet eteläiseen Suomeen. Niihin löytyy työntekijöitä helpommin kuin Kyyjärvelle.

Jos sopivaa työväkeä löytyisi, yritys kouluttaisi heidät. Tehdaspäällikkö Jyrki Kainun mukaan tarvitaan vain jonkin verran luontaista kädentaitoa ja motivaatiota. Kaiken muun tarpeellisen, kuten piirustusten lukutaidon, oppii kyllä työssä.

Täsmäkoulutustakin olisi saatavilla Jyväskylä Gradiassa. Vuoden kestävään opiskeluun kuuluu myös työharjoittelu. Lisäksi tehtaalle on perustettu Betset-akatemia, jossa annetaan lisäoppia.

Ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat lentopallon sivutuotteena. Betset on kunnan menestyksekkään lentopallotoiminnan merkittävin tukija, ja ykkössarjan ulkomaalaiset urheilijat ovat yhdistäneet työn ja urheilun.

”Jos ulkomaalainen tulee Suomeen ammattilaisurheilijaksi, työlupa irtoaa heti. Jos siinä sivussa tekee työtä, lupa ei noin vain irtoakaan”, ihmettelee Betsetin jokapaikanhöylä Hannu Kalliojärvi, jolla on yrityksessä 40 vuoden työhistoria.

Aktiivipelaajana ja nyt myös valmentajana hän on järjestänyt monta miestä sekä seuraan että samalla yritykseen.

Hän painottaa, että urheilijat tekevät tehtaalla täysin samaa työtä ja yhtä paljon kuin muutkin. Aamulla treenataan ennen töihin menoa ja illalla jatketaan.

”On ne vaan kovia äijiä, en muuta sano.”

Työuransa aikana Kalliojärvi muistaa työuraltaan vain pari ulkomailta tullutta työntekijää, joilta on pitänyt kysyä, että maistuuko se työnteko vai pitäisikö sittenkin lähteä kotiin.

Tehdaspäällikkö Jyrki Kainu lisää, että työ ei ole läheskään niin raskasta kuin luullaan.

”Konetyötähän tämä on. Meillähän on linjastolla myös naisia töissä.”

Suomea ulkomaalaista puhuu tai ymmärtää harva, joten kielimuuri on joskus hidaste. Keinot on kuitenkin aina löydetty.

”EU:n ulkopuolelta tulevat eivät aina puhu englantia. Tulkeiksi löytyy kuitenkin lähes aina tehtaan vanhempia työntekijöitä”, Kainu sanoo.

Viisi vuotta sitten tehtaalle tuli viisi puolalaista, jotka osasivat vain omaa kieltään. Tarpeelliset yhteiset sanat löydettiin silloin venäjästä.

Uusin ilmiö on se, että tulevaisuudessa ulkomailtakaan ei välttämättä saa helpotusta työvoimapulaan. Latviasta ja virosta ei enää aina löydy vuokratyöläisiä tai sitten he eivät lähde Helsingin satamasta yli 100 kilometrin päähän töihin. Kotiin on liian pitkä matka.

”Olemme huomanneet ongelman hyvin selvästi Viron Tartossa, missä meillä on 31 hengen tuotantolaitos. Myös siellä on pula työvoimasta”, Hannu Löytönen sanoo.

Lue myös:

Asiantuntijoiden mukaan työvoimapulaan on vain yksi nopea ratkaisu – "Osaajapula koskee jo lähes kaikkia aloja ja koko Suomea"

Petteri Kivimäki
Teollisuusneuvos Hannu Löytösen isä perusti pienimuotoisen kellarivalimon, joka on kasvanut konserniksi ja 10 tuotantolaitokseksi. Niissä on syntynyt monet ruuhka-Suomen lähiöiden betonielementeistä.

Lue lisää

Syyskuun työllisyysluvut odotettua vaisummat, työllisyysaste 72,5 prosenttia – "Nyt on mieli hieman lommolla"

"Iso pullonkaula elinkeinoelämän kasvulle on työvoiman saanti" – elinkeinoministeri Lintilän mukaan ulkomaisten työntekijöiden tarve on tosiasia

TEM: Työvoiman saatavuus himmentää alueellisia kehitysnäkymiä

Ilmalämpöpumppujen myynti räjähti tänä vuonna hurjaan kasvuun, kun korkein oikeus päätti sallia laitteet myös kerrostaloissa – "Kukaan ei tahdo kokea samaa kuumuutta enää uudelleen"