Talous

Kirjanjulkistaja Björn Wahlroos: "Metsäteollisuuden tulevaisuus on valoisampi kuin koskaan"

Wahlroosin omaelämäkerta pitää sisällään 370 sivua suomalaista taloushistoriaa vuoteen 1992 saakka kaikin maustein ja värikkäin henkilökuvauksin.
Kari Salonen
Wahlroos aikoo jatkaa UPM:ssä ehkä vielä puolitoista vuotta.

"Käytyään aika monta kiirastulta viimeisten 25 kuluessa, suomalainen metsäteollisuus on erittäin hyvässä kunnossa ja sen tulevaisuus on valoisampi kuin koskaan."

Näin sanoo pankkiiri, Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos. Perusteluna on öljyä ja muovia korvaavat sellu- ja uudet molekyylituotteet sekä polttoaineet.

Hyvästä iskusta täytyy pitää myös huolta, ja se on yksi syy siihen, ettei UPM halua sopia työehdoista edes yrityskohtaisesti, vaan alakohtaisesti. Aloja ovat esimerkiksi sellu ja biopolttoaineet, paperi, puutuotteet, tarrat ja energia.

Wahlroos uskoo, että EU-päättäjät ymmärtävät metsien hiilinieluasian vielä oikein, koska "tämä on ilmiselvä juttu ja väärinkäsitys ja järki voittaa".

Stora Enso ja Paperiliitto solmivat hiljattain uuden sopimuksen palkankorotuksineen.

"Emme me halua romuttaa ay-liikettä, olemme vain sitä mieltä, että taantuvilla toimialoilla eli paperintuotannossa ei enää investoida eli rakenneta enää uutta konetta. Kyse on vain siitä, mikä menee seuraavaksi kiinni ja missä. Meistä on väärin, että suljemme tänään teknisesti parempia koneita kuin Saksassa on käynnissä, koska ne kannattavat huonommin."

Seuraavia kapasiteetin leikkauksia tulee, ja Wahlroosista olisi "vähintään kohtuullista", että koneenkäyttäjät olisivat itse asiasta neuvottelemassa. Hän ei halua arvioida, millainen on lopputulos, jos UPM:n malliin ei mennä.

"Sanoin 1,5 vuotta sitten, aiemmin, että jos suostumme Paperiliiton vaatimuksiin, 3–4 paperikonetta menee kiinni. Niitä meni kuusi, kolme UPM:ltä ja kolme Stora Ensolta. Kyse ei ole palkankorotuksista, vaan kaiken maailman lisistä. Meillä on tarvetta saada joustavuutta, jotta ei menetettäisi lisätyöpaikkoja turhaan."

Wahlroos aikoo jatkaa UPM:ssä ehkä vielä puolitoista vuotta ja jäädä pois ennen toimitusjohtaja Jussi Pesosta, mutta hän haluaa pedata seuraajat molemmille.

Toinen ajankohtainen aihe on viime tiistaina tullut tieto, että EU:n kilpailuviranomainen teki sellukartelliepäilyjen vuoksi yllätystarkastukset UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin Metsä Fibren tiloihin.

"Emme tiedä siitä yhtään mitään muuta kuin että se kohdistuu pitkäkuituisen havupuusellun tuotantoon ja myyntiin ja että kourallinen ihmisiä on haastateltu. Meillä ei ole aavistustakaan, mitä siinä on takana tai mitä sillä ajetaan takaa."

Vuonna 1952 syntynyt Wahlroos on pannut kansiin elämänsä ensimmäiset 40 vuotta ja samalla suomalaista taloushistoria vuoteen 1992 saakka. Hänestä ihmisen on syytä kirjoittaa muistelmansa viimeistään 70-vuotiaana ennen kuin ihmismuisti heikkenee.

Harvalla onkaan niin vaiheikas elämä ja itse koettua muisteltavaa valtakunnan talouselämän ja politiikan huipulta.

Kirja alkaakin osuvasti näin: "Minulle on suotu enemmän kuin yksi elämä. Olen voinut tehdä akateemisen, yrittäjän ja liikkeenjohtajan uran. Olen saanut viettää vaimoni kanssa yli neljäkymmentäviisi onnellista vuotta, ja puhun lähes päivittäin lasteni kanssa. Elän juuri niin kuin itse haluan."

Parhaiten muistelmista saanee irti se, joka on itse seurannut asioita ja elänyt uutisissa mukana, mutta kyllä kirja on yllättävänkin viihdyttävää myös niille, joille nimet KOP, Kairamo, Kulvik, Kouri, Kuningas, Koivisto ja Kullberg ovat tuttuja vain otsikoista.

Wahlroos käy läpi reissunsa opiskelijapolitiikassa ja taistolaisuudessa, jonka hän jätti kerrasta 15. syyskuuta 1973, kun hänen uskonsa marxilaisuuteen alkoi rapistua ja puolituttu pyysi Björniä urkkimaan kansliapäällikkö-isänsä papereita.

"Erosin kaikista kansandemokraattisista järjestöistä. Olin vasta 20-vuotias ja kuitenkin tuntui siltä, että minulla olisi takana jo yhden elämän verran kokemusta politiikasta."

Värikkäästi kirjoitettu 370-sivuinen eepos on täynnä teräviä yksityiskohtia, välillä melkein jännityskertomuksen otteella. Tietoa riittää, sillä käytössä on kymmenen vuosien kalenterit, muistiinpanot ja päiväkirjat. Hän selvittää seikkaperäisesti nykyistä metsäteollisuutta edeltäneet yritysjärjestelyt, pankkifuusiot ja Nokian kohtalon ja toteaa tarkoituksekseen tarjota lukijalle "näkökulma Suomen elinkeinoelämän kehitykseen 1980-luvun kasinotalouden murroksesta 2020-luvun haastavaan digitalouteen".

Merkittävää on, että ennen päätöksiä tekivät teollisuussuvut eli perheet ja ehkä patruunat, nykyisin pörssiyhtiöiden johto.

"Vanhanajan patruunoille olisi tehnyt hyvää saada vähän enemmän tietoa sekä puu- että finanssimarkkinoilta. Silloin kannatti ottaa lainaa, rakentaa joku sellu- tai paperikone ja toivoa sitten parasta."

Kiinnostavia yksityiskohtia riittää. Yksi on se, että kun Nokialle etsittiin omistajia, mukaan saatiin myös George Soros. Hän merkitsi vuonna 1986 myös Yhdyspankin, Amerin, Suomen Sokerin ja Pohjola osakkeita.

MT:n lukijoille hän haluaa nostaa merkkihenkilöksi Casimir Ehrnroothin, jonka ansiosta nykyinen UPM lähti muotoutumaan.

"Hän oli perinteisen mahtisuvun fiksu ja viisas edustaja, jonka aikana syntyi Kaukaalle kokonaan uusi paperilaji, jonka aikana Kaukas myytiin Kymmenelle ja myöhemmin muodostui nykyinen UPM, ja joka vei Kymmenettä eukalyptusalueille. Nykyinen Uruguayn-operaatiomme on viime kädessä Casimirin ansiota."

Metsäteollisuudessa alkoi tapahtua toden teolla syksyllä 1985, kun paperiyhdistys Finnpapin alla tehty vienti- ja hintayhteistyö eli kartelli piti purkaa. Vienti ja investoinnit edellyttivät isompia muskeleita, ja siitä alkoi 1990-luvulle jatkunut voimakas keskittyminen.

Erityisen hauskaa on Wahlroosin tapa kuvailla ihmisiä. Esimerkiksi pääjohtaja Rolf Kullberg oli yksityisesti "laajan snapsilaulurepertuaarin omaava, pingistä pelaava leppoisa suomenruotsalainen seuramies", mutta Suomen Pankissa ”kanonisoidun viisauden itseriittoinen ylipappi".

Pertti Voutilaisella puolestaan oli jätkämäinen charmi ja allekirjoittanutta Nalle luonnehti kerran kartanossaan "varsinaiseksi Niskavuoren Hetaksi".

Lue lisää

Etla arvioi: Metsäteollisuus ja autojen akut nostavat Suomea koronakuopasta

Metsäalaa kannattaa opiskella

Kuopiolainen sahayrittäjä tienasi vuonna 2020 enemmän kuin Metsä Groupin vuorineuvos Ilkka Hämälä

Metsäteollisuus on epävarma kestävän rahoituksen vaikutuksista – valmisteluja taksonomiaa varten on jo tehty