Kelan ex-johtaja Aaltonen ei ottaisi varallisuutta hoitomaksujen perusteeksi – ”Varakkailla on aina mahdollisuus hankkia palveluita omalla rahalla”
Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa voimakkaasti vuoteen 2050 saakka.
Kotihoidon palveluita saa nyt 70 000 ja laitoksissa on 50 000 yli 85-vuotiasta. Kuva: Eija MansikkamäkiVarallisuutta ei pitäisi ottaa suoraan iäkkäiden ihmisten palvelu- ja hoivamaksujen perusteeksi, arvioi Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Elli Aaltonen.
Hänen perustelunaan on, että suurin osa ihmisten varallisuudesta on oma asunto. Lisäksi maksujen kohdentuminen pelkästään yli 85-vuotiaisiin ei olisi tasa-arvoista, ja isommista palkoista on jo maksettu enemmän veroja.
Nykyisin varallisuudessa otetaan hoitomaksuissa huomioon korko- ja vuokratulot sekä metsän arvioitu vuosituotto.
”Varakkailla on aina mahdollisuus hankkia palveluita omalla rahalla”, hän huomauttaa ja tukisikin palvelujen hankintaa mieluummin vaikkapa kotitalousvähennyksellä ja palveluseteleillä kuin korkeammilla maksuilla. Hänestä on kuitenkin mielenkiintoinen kysymys, paljonko palveluita voidaan hankkia omalla rahalla julkiselta puolelta.
Aaltonen huomauttaa, että kyse on etenkin yli 85-vuotiaiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon järjestämisestä ja rahoittamisesta. Kotihoidon palveluita saa nyt 70 000 ja laitoksissa on 50 000 yli 85-vuotiasta.
Yli 85-vuotiaita on Suomessa nyt yli 200 000, mutta lukumäärä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2050 asti.
”On huikea kysymys, miten kasvu hoidetaan, kuka sen maksaa ja miten palveluita priorisoidaan. Vaikein kysymys on, mitä palvelutasoa tarjotaan kaikille kansalaisille”, Aaltonen sanoi.
Suomalaisista puolet sanoo varautuneensa vanhuuteen tilisäästöin, yli neljännes ei mitenkään.
Aaltonen perääkin poliitikkoja pohtimaan ja avaamaan palvelulupauksiaan ja määritelmiään jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotta äänestäjät tietävät kannat eikä hukata aikaa.
Aaltonen esitteli ajatuksiaan ja niiden tueksi tilastoja tiistaina Finanssialan webinaarissa.
Suomalaisilla yli 75-vuotiailla kotitalouksilla on tällä hetkellä 300 000 euron varallisuus, joista suurin on oma asunto. Asunnon lisäksi omistetaan pörssiosakkeita ja rahastoja, talletuksia, sijoitusasuntoja ja metsää.
Suomalaisista puolet sanoo varautuneensa vanhuuteen tilisäästöin, kolmannes asunnoin ja säästöin, mutta yli neljännes ei mitenkään.
Eläkkeellä on nyt 1,6 miljoonaa suomalaista. Nyt 50-vuotiaiden alin eläkeikä on 66 vuotta.
Aaltonen panostaisi yli 70-vuotiaiden oman terveyden huolehtimiseen, yli 75-vuotiaiden ikäneuvoloihin ja perusterveydenhuoltoon, vahvistaisi yli 85-vuotiaiden kotihoitoa ja eri apumuotojen ja etuuksien yhteensovittamista sekä ottaisi avuksi digitalisaatiota, tekoälyä ja robotiikkaa.
”Yhteisöllisyyttä voisi tukea antamalla rahaa taloyhtiöille, että asukkaat hakisivat naapureita muutaman kerran viikossa kävelylle.”
”Yhteisöllisyyttä voisi tukea antamalla rahaa taloyhtiöille, että asukkaat hakisivat naapureita muutaman kerran viikossa kävelylle.”
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) pohti, kuuluuko esimerkiksi hammashoito jatkossa peruspalveluihin.
”Näistä pitää keskustella, koska rahat eivät riitä. Peräänkuulutan pitkäjänteisyyttä ja priorisointia, josta poliitikot eivät ole tottuneet puhumaan.”
Kansanedustaja Mia Laiho (kok.) kehittäisi kotitalousvähennystä yksityisten palveluiden hankinnasta.
”Ikäihmisten tulisi saada se suoraan eikä verotuksen kautta. Se toisi yrityksiä ja kilpailua.”
Omalla rahalla voisi hoidattaa hampaat ja jalat tai ostaa kuntoutusta ja isomman huoneen hoivakodista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






