Uusimaa jää työllisyyskehityksessä jälkeen muuta Suomea

Uudellamaalla Helsinki–Vantaan lentokenttä logistisena keskuksena on tuhansien yritysten muodostama keskittymä ja kymmenien tuhansien työntekijöiden työllistäjä suoraan ja välillisesti. Matkustusliikenne odottaa yhä uutta palautumista pandemiasta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Työmarkkinakeskusjärjestö Akava vertasi tuoreessa tutkimuksessaan muun Suomen maakuntien työllisyystilannetta Uuteenmaahan.

"Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on vähentynyt nopeasti ja työttömien määrä hitaasti. Arvioimme, että jos lomautettuja ei oteta huomioon, Suomessa oli syyskuussa runsaat 31 000 työtöntä enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Noin kaksi kolmasosaa tästä työttömyyden lisäyksestä on tapahtunut Uudellamaalla, jossa työttömyys ei ole vielä kääntynyt laskuun, ja vain yksi kolmasosa muualla Suomessa" , kertoo tehdystä vertailusta Akavan pääekonomisti, KTT Pasi Sorjonen MT:lle.

Työttömien työnhakijoiden määrän väheneminen Uudellamaalla selittyy kokonaan sillä, että lomautettuja on vähemmän.

"Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut Uudenmaan ulkopuolella merkittävästi edellistä vuoden 2015 huippua matalammaksi – itse asiassa työttömien määrä on paljon lähempänä koronapandemiaa edeltänyttä pohjaa kuin edellistä huippua."

Uudellamaalla tilanne on aivan toinen, sillä työttömiä työnhakijoita on edelleen jonkin verran enemmän kuin edellisen huipun aikana 2016.

Sorjonen on käyttänyt maakuntien välisessä työllisyysvertailussaan työ- ja elinkeinoministeriön keräämiä työllisyys- ja työttömyyslukuja sekä ely-keskusten maakunnittaisia tietoja.

Kuten aiemmissa kriiseissä, muu Suomi ilman Uuttamaata on toipunut työllisyyden kannalta nopeammin. Koronapiikin työttömyyslukuihin aiheutti lomautusten vyöry. Irtisanomisilta vältyttiin, kun lomautuslainsäädäntöä helpotettiin. Huhtikuussa lomautettujen määrä nousi 164 700 henkilöön koko maassa.

Työttömyyslukema ei ole lähelläkään edellistä vuoden 2015 huippua, mikä kertoo lomautusten suuresta roolista.

Uudenmaan tilanne on toinen – työttömien määrä nousi koronan iskettyä nopeasti vajaalla 18 700 henkilöllä vajaaseen 87 600 henkilöön.

Koronan iskettyä maalisuussa 2020, Uudenmaan ulkopuolella työttömien lukumäärä – pois lukien lomautetut – nousi 37 600 henkilöllä vajaaseen 196 300:een.

"Koronakevään jälkeen työttömien määrä on jäänyt Uudellamaalla ylös ja kevään 2020 jälkeen Uudenmaan maakunnan työttömien määrä ei ole vähentynyt lainkaan. Vain lomautettujen määrä on laskenut."

Sorjonen ei osaa sanoa, ovatko Uudellamaalla lomautukset pitkittyessään vaihtuneet kokonaan työpaikkojen menetykseksi. Sitä ei aineistosta pysty päättelemään. Joka tapauksessa Uudellamaalla työttömiä työnhakijoita on nyt enemmän kuin vuoden 2016 edellisessä huipussa EU:n velkakriisin jälkeen.

Alueittain esimerkiksi Kainuussa työttömyys on laskenut jo lähes samaan kuin se oli ennen koronaa ja vuoden 2020 kevättä.

"Lappikaan ei näytä yhtään pahalta", pääekonomisti Sorjonen vertaa näitä kahta aiemmin työpaikkojen puutteesta ja väestömuutoksesta kärsineitä maakuntia.

Kainuussa taloudellinen vire on kääntynyt positiiviseksi. Ammattitaitoisesta työvoimasta on paikoin pulaa.

Koronakevään jälkeen Uudellamaalla työttömien määrä on jäänyt ylös ja viimeisten tietojen mukaan jopa kohonnut noin 1 650 henkilön verran lisää tuon ensimmäisen nousupiikin jälkeen

"Uudellamaalla työttömien määrä ei siis ole vähentynyt lainkaan kevään 2020 jälkeen – vain lomautettujen määrä on laskenut", Sorjonen ynnää.

Kun Uudellamaalla on mennyt hyvin, siitä on hyötynyt myös muu Suomi maakuntineen. Mikä nyt on tehnyt tilanteesta erilaisen?

Myös Sorjosen ajattelu on lähtenyt siitä, että väestöpohjaltaan suuri Uusimaa on pitänyt muuta Suomea liikkeessä. Erilainen elinkeinorakenne ja palvelualavaltaisuus saattaa nyt selittää Uudenmaan heikompaa työllisyyskehitystä. Vientiteollisuuden tehtaat ovat tuoneet työtä maakunnissa. Rakennustyömaat ovat pysyneet käynnissä koko maassa.

Koronapandemia sulki ja haittasi paljon palveluelinkeinoja, matkailua, ravintolaliiketoimintaa, kulttuuria, vapaa-aikaa, hotelli-, messu- ja kongressiliiketoimintaa.

Lisäksi Helsinki-Vantaan lentokenttä on kuin oma kaupunkinsa logistiikan, matkailun ja palveluiden hubina. Aviapoliksen ympärillä toimii yli 2 000 yritystä. Pelkästään lentokentällä työskentelee noin 20 000 henkilöä.

Lentokenttä vasta valmistuneine kaukoliikenteen laajennusosineen käy yhä vajaalla kapasiteetilla.

Lentomatkustaminen jumittaa, ja vaikutukset ulottuvat laajalti pääkaupunkiseudulle.