LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Talous

Kauppa ei lähtisi korjaamaan ruokaketjua lainsäädännöllä – K-ryhmän Hovi: "Mitä enemmän keskusteluja, sen helpompaa on ratkaista asiat", S-ryhmän Laine: "Yksi standardimalli tuskin toimisi kaikkiin tuoteryhmiin"

Kriisipykälää ehdottaneen Päivittäistavarayhdistyksen Kari Luodon tietojen mukaan kaupan ja teollisuuden välisissä sopimuksissa sellaisia jo on.
Kari Salonen
Maatalouden kustannuskriisi oli vahvasti esillä MTK:n hintaprotestissa Helsingin Narinkkatorilla. Lihakeittoa myytiin tuottajahinnalla eli 40 sentillä.

Elintarvikekaupan suuret toimijat K- ja S-ryhmä pitävät vaikeana yhtälönä, kuinka maatalouden kustannuskriisin voisi ratkaista lainsäädännöllä. Ne uskovat ja toivovat, että tyydyttävään ratkaisuun päästäisiin neuvottelemalla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ilmoitti viime viikolla antavansa ruokaketjun lenkeille joitakin kuukausia aikaa etsiä keinot, joilla siirtää kustannusten nousu ruuan hintaan. Lepän mukaan valmisteilla on jo lainsäädännön muutoksia, jos muutos ei onnistu ketjulta omin päin.

Keskon tavarakaupan johtaja Harri Hovi näkee, että asiat ratkeavat vain keskustelemalla.

"Tämä saattaa kuulostaa naivilta, mutta asiat, kuten tuottajakriisi ratkeaa vain yhdessä. Mitä enemmän keskusteluja käydään, sen helpompaa on ratkaista asiat. Tällä hetkellä asioiden käsittely on kesken, ja ratkaisuja haetaan tosissaan."

Tämän viikon perjantaina ruokaketjun tilanteesta ja kriisipykälästä neuvottelevat Päivittäistavarakauppa PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto, elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg, Elintarviketeollisuuden Mikko Käkelä ja MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

MTK esitti lokakuussa elintarvikemarkkinalakiin muutosta, että päivittäistavarakaupan kilpailutuksissa hinnoittelujakson enimmäisajaksi säädettäisiin maataloustuotteille kaksi kuukautta eikä kilpailuttamista saisi tehdä kahta kuukautta ennen hinnoittelujakson alkamista.

SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine sanoo kaupparyhmänsä olevan valmis kehittämään valikoimajaksomekanismia järkevään suuntaan. Hän muistuttaa, että kunkin tuoteryhmän sisällä on mietittävä järkevin tapa toimia.

"Yksi standardimalli tuskin toimisi. Esimerkiksi tuoretuotteita voidaan ostaa nopealla rytmillä, kun taas jossain tuotteissa kaksi kuukautta on liian pitkä aika. Jossain tuoteryhmässä kaksi kuukautta on niin lyhyt aika, että tuotteet pitäisi kilpailuttaa monta kertaa, ennen sen päätymistä myyntiin."

Hän näkee hankalaksi laatia lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kaupan järkevän ja dynaamisen toiminnan.

Myös Keskon Hovi korostaa, että erilaisia tuoteryhmiä ei voi laittaa samalle viivalle. Mahdollisiin lakimuutoksiin hän ei halua ottaa kantaa.

"Niiden tarpeellisuus on enemmän muiden kuin minun arvioitavissa, ja korostan nyt tiiviin keskustelun tarpeellisuutta."

Ensimmäisenä ajatuksen kriisipykälästä ketjun eri osien sopimuksiin esitti PTY:n Luoto pari viikkoa sitten MTK:n hintaprotestissa Helsingin Narinkkatorilla.

"Kun panostuottajat myyvät alkutuottajille, alkutuottajat myyvät raaka-aineet sopimussuhteessa elintarviketeollisuudelle ja teollisuuden yritykset neuvottelevat kaupan kanssa, jokaisessa näissä sopimussuhteessa pitäisi varmaan olla jonkinlainen tarkistuspykälä ennakoimattomia nousuja kohtaan", Luoto esitti.

Hän vertasi mallia lehtien painotalojen sopimuksiin, joiden nojalla lehden hintaa voidaan nostaa, jos paperi kallistuu tietyn verran.

Luoto huomautti, että muun muassa sään ääri-ilmiöt kasvattavat haasteita tulevaisuudessa. Hänestä hintojen tulisi joustaa myös alaspäin, ja kustannuskeskustelussa pitäisi olla mukana myös lannoiteteollisuus ja muu panospuoli.

Myös elintarvikemarkkinavaltuutettu Wikberg sanoi torilla, että jonkin koko ketjua koskeva mekanismi tarvitaan, jotta ketju saadaan toimimaan. Sellaista ei ole kuitenkaan välttämättä helppoa ja nopeaa luoda.

MT kysyi perjantaina Luodolta, ovatko K- ja S-ryhmä samaa mieltä sopimuksiin tarvittavasta suojapykälästä. Hän vastasi, ettei PTY ole tehnyt tai nähnyt sopimuksia ja voi keskustella vain yleisellä tasolla.

"Perusajatukseni on, että kussakin sopimussuhteessa olisi klausuuleita, että jos kustannukset muuttuvat sopimuskauden aikana, niistä neuvotellaan. Myös alkutuotannon puolella olisi tärkeää olla suojauksia isoja korotuksia, kuten markkinahäiriöitä tai säätä vastaan. Ymmärrykseni on, että kaupan yritysten ja teollisuuden välisissä sopimuksissa tällaisia on jo olemassa."

Arttu Laine S-ryhmästä ei ainakaan myönnä, että kriisipykälistä olisi keskusteltu.

"Luulen, että se on ylätason ajatus pohdittaessa ratkaisumalleja. On erilaisia tuotteita ja erilaisia tapoja, kuinka hinnoittelu sovitaan käytännössä. Täytyy muistaa, että sopimuskäytännöt ovat myös yrityskohtaisia kilpailutekijöitä."

Maa- ja metsätalousministeriössä arvioidaan, ettei kustannuspykälä edellyttäisi muutoksia lakiin ja toivotaan, että ketju keskustelee keinoista keskenään myös kauppatapalautakunnassa.

Lue lisää

S-ryhmä toi Suomeen rahtikoneellisen kotitestejä Kiinasta – saapuvat kauppoihin tiistaina

S-ryhmän tavoite: vähintään 65 prosenttia myydystä ruuasta kasvipohjaista vuonna 2030

Länsi-Porin Prisma avasi latausasemansa vuoden viimeisenä päivänä

Ruokaketjusovun takaraja siirtyy – Leppä "puolitoiveikas" että sopu syntyy ilman lakia